Viime viikolla kolme poliisia joutui epäillysti murhan yrityksen kohteeksi saman vuorokauden sisällä. Torstaina aamuyöllä mies ampui kahta poliisia kohti Espoon Leppävaarassa. Samana päivänä toinen mies ampui poliisia kohti jalkajousella Helsingin Vesalassa.

– Väkivaltarikoksissa on tapahtunut murros, toteaa poliisi ja kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) Verkkouutisille.

Kilpi ei kommentoi haastattelussa Espoon Leppävaaran ja Helsingin Vesalan tapauksia. Hän puhuu yleisellä tasolla poliisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Ampumavälikohtausten ajoittuminen saman vuorokauden sisälle saattaa Kilven mukaan olla sattumaa, mutta teot kuvaavat hänen mukaansa hyvin laajempaa ilmiötä väkivallasta ja poliisiin kohdistuvista uhkista.

– Murros on näkynyt jo pitkään esimerkiksi lasten ja nuorten väkivaltaisessa rikollisessa käyttäytymisessä. Väkivaltarikokset ovat poikkeuksellisella tavalla raaistuneet ja vakavien rikosten määrä on selvästi kasvanut, ja puhutaan ihan henkirikoksistakin. Väkivaltaan turvaudutaan ja aseisiin ja astaloihin tartutaan aiempaa matalammalla kynnyksellä, Kilpi sanoo.

Myös poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoi viestipalvelu X:ssä, että poliisityön toimintaympäristö muuttunut yhä vaarallisemmaksi.

– Poliisiin kohdistuu joka ikinen päivä väkivaltaa ja väkivallan uhkaa, Koskimäki kirjoitti.

Kilven mukaan yksi syy on se, että laittomia aseita on yhä enemmän liikkeellä. Tähän ovat hänen mukaansa vaikuttaneet koronapandemia ja Ukrainan sota. Kriisien aikana ihmiset ovat saattaneet hakea aseista turvaa, ja sodan myötä aseita ja ampumatarvikkeita on tullut valtavasti markkinoille.

– Kriiseihin liittyy tendenssi, että ne kasvattavat laittomien aseiden saatavuutta ja salakuljetusta. Rikollinen aines on aina hereillä ja toimii, kun kysyntä kasvaa, Kilpi toteaa.

Lisäksi maahan tuoduista kaasutoimisista aseista voi tehdä nykyisin helposti toimivia ja aiempaa kestävämpiä ampuma-aseita. Osien valmistaminen on mahdollista esimerkiksi 3D-teknologialla.

– Aseiden tehtailu ja konvertointi on hyvin laajamittaista. Tähän puuttuminen on hyvin haasteellista viranomaisille, Kilpi sanoo.

Oman haasteensa tuo lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälistyminen.

– Tähän liittyy se, että rikollisten vastarintakin on ihan toisenlaista kuin perinteisessä kotikutoisessa rikollisuudessa.

Pelisäännöt ja rikollisten asenteet ovat Kilven mukaan muuttuneet. Tämä näkyy varsinkin katujengien kohdalla.

– Tietynlainen yhteiskuntavastaisuus ja ulkopuolisuuden tunne on ihan toisella tasolla. Ennen vanhaan pitkän linjan konnien kanssa poliisi pystyi sopimaan joistakin asioista ja pitämään marssijärjestystä, mutta katujengien kanssa on todella arvaamatonta. Heillä on se asenne, ettei ole mitään menetettävää, Kilpi pohtii.

– Poliisissa siihen joudutaan suhtautumaan siten, että tehtäviin mentäessä on korkeimman vaaran elementti olemassa, hän jatkaa.

Kilpi korostaa, että viimeaikaiset ampumatapaukset ovat kuitenkin osoittaneet suomalaisen poliisin korkean ammattitaidon. Näissäkään tapauksissa poliisille ei käynyt mitenkään.

– Varautuminen vakaviin tilanteisiin on todella hyvällä tasolle. Poliisille sattuu huomattavan vähän vahinkoja, koska meillä on kovan tason koulutus poliiseille, hän toteaa.

– Useimmiten myös kohdehenkilö tulee näistä tilanteista elävänä pois. Vaikka on kovan luokan uhka, poliisi nojaa aina vähemmän haitan periaatteeseen. Voimankäyttö mitoitetaan aina kirurgisella tarkkuudella.

Lakiin tulossa kiristyksiä

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee aserikoslainsäädännön uudistusta.

Hallitusohjelman mukaan törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotetaan neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jolloin vankeusrangaistus on tuomittava pääsääntöisesti ehdottomana. Luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena. Lisäksi tavoitteena on korottaa rangaistuksia vaarallisen esineen ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta.

Kilpi kannattaa muutoksia, mutta hän kiristäisi myös luvallisiin aseisiin liittyviä rangaistuksia. Tärkeää hänen mukaansa olisi, että ne pysyvät nykyistä paremmin lukkojen takana ja niitä ei kannettaisi yleisillä paikoilla.

– Keskustelussa jako luvattomiin ja luvallisiin aseisiin on ongelmallista. Hyvin usein isoja otsikoita nostavat teot on tehty luvallisilla aseilla, hän viittaa esimerkiksi kouluampumisiin.

Kilpi kaipaisi lisää tehokkuutta ampuma-aserikosten ennaltaehkäisyyn, joka hänen mukaansa on erikoisosaamista vaativaa työtä. Työnjakoa pitäisi Kilven mukaan selkeyttää.

– Uskaltaisin väittää, että poliisilla on haasteita hoitaa tehtäviään tällä sektorilla. Rakenteellinen ja perustavanlaatuinen ongelma on ollut pitkään jo se, että ennaltaehkäisy jakautuu kahteen osaan. Siellä on lupahallinnon puoli ja poliisitoiminta eli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden puoli ja rikostutkinta. Vähäiset resurssit jakautuvat siten, ettei tehdä riittävästi oikeita asioita ja oikeaan aikaan.

Aseluvan saamisen kriteerejä Kilpi ei kuitenkaan kiristäisi.

– Ongelma ei ole aseluvat vaan se, millä tavalla aseita liikkuu ja miten niitä säilytetään ja pidetään.

Poliisiin kohdistuu joka ikinen päivä väkivaltaa ja väkivallan uhkaa. Poliisityön toimintaympäristö on muuttunut vaarallisemmaksi. Tähän vaikuttaa huumausaineiden käyttö, laittomien aseiden saatavuus, mielenterveyden ongelmat ja asenteet viranomaisia kohtaan. @SuomenPoliisi

— Ilkka Koskimäki (@ilkkakoskimki) September 19, 2024