Kesän ultraviolettisäteilyn kertymä oli etelässä hieman tavanomaista suurempi, mutta pohjoisessa tavanomaista pienempi lämpimästä kesästä huolimatta, kertoo Ilmatieteen laitos.
Kesäkuussa auringon uv-säteilyn kertymä oli Suomen eteläosissa reilun kymmenyksen pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Heinäkuussa taajaan esiintyneet sateet saivat uv-säteilyn kuukausikertymän painumaan alle keskiarvon, mutta elokuun aikainen annos oli jälleen hieman tavanomaista suurempi.
– Koko kesäkauden kertymä oli eteläisessä Suomessa noin viisi prosenttia keskimääräistä suurempi, ynnää tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta.
Suojautumisraja eli uv-indeksilukema kolme saavutettiin tai ylitettiin lähes jokaisena kesäpäivänä.
Voimakkaan uv-säteilyn lukemia esiintyi eteläisessä Suomessa kesä-elokuussa sen sijaan keskimääräistä harvemmin. Uv-indeksi saavutti tai ylitti lukeman kuusi vain seitsemänä päivänä.
Mennyt kesä tullaan Pohjois-Suomessa muistamaan poikkeuksellisen lämpimästä elokuusta.
Myös aurinko paistoi kuukauden alkupuolella, minkä ansiosta elokuun uv-säteilykertymä oli hieman tavanomaista suurempi.
– Suurin poikkeama tavanomaisesta mitattiin kuitenkin toukokuussa, jolloin uv-säteilyn kuukausikertymä oli noin kymmenen prosenttia tavanomaista suurempi kahden aurinkoisen viikon ansiosta, sanoo tiedotteessa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Kesä- ja heinäkuun kertymät jäivät viitisen prosenttia tavanomaista pienemmiksi, ja näin ollen koko kesän uv-säteilykertymä oli Pohjois-Suomessa hiukan tavanomaista alhaisempi.
Sodankylässä mitattiin kesän korkeinta uv-indeksiä, eli arvoa viisi, vain kahtena päivänä, kun se keskimäärin saavutetaan kahdeksan kertaa kesässä.
Tähän vaikuttivat heinäkuun alun pilvisyys sekä ajankohtaan nähden tavanomaista suurempi kokonaisotsonin määrä ilmakehässä. Otsonikerros suojaa maapalloa liialliselta uv-säteilyltä, ja sen määrä vaihtelee vuodenajan ja säätyypin mukaan.
