Suomalaiset jäävät aikaisin eläkkeelle. Huomattavasti aikaisemmin kuin muut pohjoismaalaiset. Tanskalaisten eläkeikä on 72 vuotta. Norjalaiset jäävät eläkkeelle 67-vuotiaina ja ruotsalaiset 65-vuotiaina. Suomalaiset jäävät tällä hetkellä eläkkeelle keskimäärin 62–63 – vuotiaina.
– Eläkeikämme ovat matalat. Olemme lähteneet nostamaan niitä muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin kaukaa. Syyt ovat historialliset. Olemme ainoa Pohjoismaa, joka ainoana joutui oikeasti osallistumaan toiseen maailmansotaan, sanoo Olli Pusa Verkkouutisten haastattelussa.
Pusa on eläkkeellä oleva tohtori, dosentti ja vakuutusmatemaatikko, ja mies, joka tuntee suomalaisen eläkejärjestelmän harvinaisen hyvin.
– Sodan jälkeen meillä oli käsissämme loppuun poltettu sukupolvi. Samaan aikaan, kun tämä loppuun poltettu sukupolvi roikkui työelämässä niin suuret ikäluokat tulivat työelämään. Huoltosuhde oli loistava, joten todettiin, että sodan käynyt sukupolvi voidaan työntää eläkkeelle.
Pusan mukaan se oli silloisessa tilanteessa hyvä ratkaisu.
– Juopolla jää helposti pullo käteen ja samoin kävi Suomessa. Varhainen eläkeikä jäi työnantajien ja ammattiliittojen mieleen. Työnantajat halusivat nuoret töihin ja ammattiliitot näkivät, että eläkkeelle siirtyminen 55 vuoden iässä oli etuoikeus, joka kuului kaikille.
Suomi on vasta viime vuosina päässyt Ruotsin tasolle eläkeiässä. Tanskaan ja Norjaan on eläkeiän suhteen vielä matkaa.
Työperäistä maahanmuuttoa on usein pidetty ratkaisuna suomalaisen hyvinvointivaltion huoltosuhteen korjaamiseksi. Olli Pusan mukaan eläkeiän korottaminen olisi oikeasti tehokas ratkaisu, joka olisi hyvä pitää mukana ratkaisusalkussa.
– Yhdessä ikäluokassa on pyöristettynä noin 50 000 henkeä. Jos kaksi ikäluokkaa lykkäisi eläkkeelle siirtymisikää kahdella vuodella, niin se vähentäisi ikäluokan eläkekuluja kymmenen prosenttia, koska keskimääräinen eläkkeellä oloaika on 20 vuotta, Pusa sanoo.
– Samanaikaisesti he ovat työmarkkinoimalla ja saavat palkkaa ja maksavat eläkkeitä. Työurat kestävät noin 40 vuotta niin samalla palkkasumma kasvaa viisi prosenttia. Ratkaisu vähentäisi vaikuttavuudellaan myös työeläkemaksuja.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen mediaaniansio oli 3 280 euroa kuukaudessa vuonna 2023. Vuonna 2024 keskimääräinen suomalainen maksaisi veroja tuosta summasta noin 17,5 prosenttia.
Verotulo kuukaudessa olisi hengeltä 574 euroa. 50 000 työllistä toisi valtion tyhjyyttä kumisevaan kassaan 28 700 000 euroa lisää rahaa kuukaudessa. Vuodessa summa kasvaisi yli 344 miljoonan euron.
Yksilönkin kannalta työssä jatkaminen ja eläkkeelle jäämisen siirtyminen kannattaa. Ylimeneviltä kuukausilta saa 1,2 kertaisesti lykkäyskorotusta.
Esimerkiksi jos vuonna 1960 syntynyt ihminen jatkaa työntekoa kolme kuukautta yli varsinaisen eläkeikänsä, niin 1650 euron eläkkeellä hänen eläkkeensä nousee 19,80 eurolla kuukaudessa.
Viisi vuotta pidempi työura 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla tarkoittaisi 1 082 euroa korkeampaa eläkettä. Vastaavasti viisi vuotta pidempi työura 2 500 euroa ansaitsevan eläke nousisi 1 429 eurosta 1 970 euroon. Kuukaudessa se tarkoittaisi 547 euroa suurempaa eläkettä.
– Kansainvälinen standardi on, että jos ihmisen elinikä pitenee kymmenellä vuodella, niin käytännössä se pidentää 2/3 osaa työuraa ja 1/3 osalla eläkeikää. Eli kymmenen vuotta pidempi elinikä toisi kuusi, seitsemän vuotta lisää pituutta työikään. Muuten työiän ja eläkeiän suhde kääntyy täysin päälaelleen, Pusa sanoo.
– En näe eläkeiän nostossa huonoja puolia. Poliittisesti aihe on kuitenkin hyvin vaikea.
