Euroopan keskuspankki laski korkoja syyskuussa toisen kerran tänä vuonna. Se laski korkoja odotetusti 0,25 korkopisteen verran. Korkojen laskusuunnasta huolimatta sen viesti on ollut huomattavasti kryptisempi kuin sen amerikkalaisen serkun Yhdysvaltain keskuspankki Fedin.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan EKP on syystäkin varovainen lausunnoissaan.
– EKP:n valuutta on uskottavuus. Uskottavuutta pitää vaalia ja sitä ei pidä horjuttaa sellaiselle politiikalla, johon ei pysty sitoutumaan. Sen takia EKP signaloi hyvin varovaisesti rahapolitiikan muutoksista, Kotamäki sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi syyskuun kokouksen jälkeen, että on mahdollista, mutta ei todennäköistä, että korkoja laskettaisiin myös lokakuun kokouksessa. Kokousten välillä on aikaa vain viisi viikkoa.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed teki korkopäätöksensä EKP:n jälkeen. Se avasi koronlaskut eurooppalaista kollegaansa rohkeammin. Fed laski keskeisiä ohjauskorkoja 0,5 korkopistettä. Fedin viesti oli myös huomattavasti EKP:n vastaavaa kirkkaampi.
– Uskon, että lokakuun kokouksessa korko jätetään paikalleen, mutta joulukuun kokouksessa tulee seuraava lasku, Kotamäki sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että jos euroalueen data antaa siihen aihetta, niin seuraava koronlasku voi tapahtua jo lokakuussa. Suuressa kuvassa suunta on selvä. Korot tulevat alaspäin riippumatta siitä, miten EKP viestii.
EKP:lla selkeämpi mandaatti
EKP on pitkin matkaa korostanut datariippuvuuttaan. Se seuraa euroalueen talouslukuja ja tekee päätöksensä niiden pohjalta. Sen viesti on pysynyt koko ajan varovaisena, ja se on pyrkinyt siihen, ettei se anna lupauksia, joista se ei voi pitää kiinni.
Sen tähden Fedin rohkeampi viesti ja nopeampi korkojen lasku oli yllätys. Päätökset ison meren toisella puolen eivät suoraan vaikuta EKP:n päätöksiin, vaikka on selvää, että Fedin korkopäätöksillä on epäsuoria vaikutuksia myös euroalueen talouteen.
– Fedin koronlasku oli yllätys. Yhdysvaltain taloudelle pyyhkii edelleen hyvin ja etsimme edelleen selitystä, miksi se päättyi tämän tyyppiseen johtopäätökseen. Yhdysvalloissa korot nousivat nopeammin ja korkeammalle kuin Euroopassa. Se voi olla yksi syy, Kotamäki sanoo.
Euroopan keskuspankin viestiä voi välillä kutsua väyrysmäisen moniselitteiseksi. Kotamäen mukaan sille on hyvä syy.
– EKP:n mandaatti on huomattavasti selkeämpi kuin Fedin mandaatti. EKP tavoittelee hintavakautta ja vasta sen jälkeen kiinnittää huomiota sekundäärisiin tavoitteisiin. Se laittaa kaiken painon euroalueen inflaatiokehitykselle.
Vastaavanlaista viestin muutosta kuin Fed teki on turha odottaa Euroopan keskuspankilta. Fedin kaksoismandaatti, jossa tasapainottelee hintavakauden ja työllisyystavoitteiden välillä pakottaa sen toimimaan hidasliikkeisyydestään tunnettua EKP:ta nopeammin.
– Fedin kaksoismandaatin takia he ovat hieman liberaalimpia. EKP:n viesti muuttuu vain, jos olemme jonkin suuren taloudellisen kriisin edessä, kuten viimeksi korona-kriisin yhteydessä, kun oli tarve elvytykselle. Isossa kuvassa Fedin viestintä on samanlaista kuin EKP:n, Kotamäki sanoo.
Millaista aikaa kohti menemme?
Muuttui Euroopan keskuspankin viesti tai ei, niin euroalue on menossa kohti matalia korkoja.
– Nykytiedon valossa iso kuva on se, että korot laskevat ensi vuonnakin. Pidemmällä aikavälillä on ihan sama, tuleeko seuraava koronlasku nyt vai vasta joulukuussa, Mauri Kotamäki sanoo.
– Olemme siirtymässä uuteen aikaan, mutta mielenkiintoinen kysymys on, että millaiseen aikaa olemme menossa.
Kotamäki yhtyy niiden taloustieteilijöiden joukkoon, jotka väläyttävät jopa mahdollista paluuta huomattavasti matalampien korkojen ja jopa nollakorkojen aikaan.
– Olimme pitkään nollakorkoympäristössä, jolle oli tietyt perusteet. Erityisesti se, että inflaatio ei kiihtynyt, vaikka rahapolitiikka oli todella elvyttävää, Kotamäki sanoo.
Välissä tuli korona ja sen aiheuttama inflaation nousu, joka ollaan nyt saamassa hallintaan.
– Mutta mikä talouden rakenteissa on oikeastaan muuttunut? Mitkä fundamentit ovat sellaisia, jotka sanoisivat, että emme mene takaisin nollakorkoaikaan. Isoja muutoksia ei ole tapahtunut, Kotamäki sanoo.
– Vihreä siirtymä voi aiheuttaa hieman värähtelyä koroissa, mutta isossa kuvassa mikään ei ole muuttunut. Vastaväitteenä nollakoroille voi sanoa, että heikko työvoiman saatavuus Euroopassa voi luoda inflaatiopainetta.