Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni kiinteistönomistaja pelkää, että maksullinen pysäköinti voisi vaikuttaa negatiivisesti kiinteistön maineeseen.
Useampi kuin joka kolmas (35 prosenttias) niistä kyselyn vastaajista, joiden kiinteistöissä ei ole maksullista pysäköintiä kertoo, että suurin este maksullisen pysäköinnin käyttöönotolle on pelko sen negatiivisesta vaikutuksesta kiinteistön maineeseen. Maksullisen pysäköinnin käyttöön ottaneista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä (79 prosenttia) suhtautuu maksulliseen pysäköintiin kuitenkin yhtä myönteisesti tai myönteisemmin kuin ennen sen käyttöönottoa. Tiedot selviävät kyselystä, jonka pysäköintialan yritys Parkkipate toteutti yritystietokantaansa kuuluville henkilöille heinä–elokuussa.
– On mielenkiintoista, että maksullista pysäköintiä harkitsevissa kiinteistöissä pelko mainehaitoista on edelleen merkittävä tekijä päätöksenteossa. Toisaalta merkittävä osa niistä, jotka ovat ottaneet maksullisen pysäköinnin käyttöön, suhtautuu siihen vähintään yhtä myönteisesti kuin ennen. Ennakkoluulot voivat siis estää kiinteistöjä hyödyntämästä maksullisen pysäköinnin tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia, Parkkipaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta pohtii tiedotteessa.
Parkkipate kartoitti kyselyllään kiinteistöalan ammattilaisten suhtautumista maksulliseen pysäköintiin ja yksityiseen pysäköinninvalvontaan. Merkittävä osa, miltei kahdeksan kymmenestä vastaajasta (78 prosenttia), kertoi harkitsevansa yksityisen pysäköinninvalvonnan käyttöönottoa.
Kysely osoittaa, että huomattava osa kiinteistöalan ammattilaisista ei kuitenkaan tiedä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista ei tiennyt, että yksityisen pysäköinninvalvontayhtiön avulla voisi perustaa maksullisen pysäköintialueen. Lähes joka viides vastaaja on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä “maksullisen pysäköintialueen perustaminen on hankalaa ja aikaa vievää”.
Metsärannan mukaan vastauksissa heijastuu, millainen prosessi kunnallisen pysäköintialueen perustaminen on.
– Yksityinen pysäköinninvalvonta sen sijaan voi muuttaa nopeasti ja vaivattomasti pysäköintialueen maksulliseksi niin lyhytaikaisen kuin pitkäaikaisen maksullisuuden osalta.
Kyselyssä moni vastaaja oli sitä mieltä, että kiinteistölle tehokas tapa kerätä tuloja on maksullinen pysäköinti, jossa autoilija maksaa lyhytaikaisesta pysäköinnistä esimerkiksi mobiilisovelluksella. Yli kolmasosa vastaajista (34,4 prosenttia) arvioi, että maksullinen pysäköinti voisi parantaa kiinteistön taloudellista tilannetta. Enemmistön mielestä maksullisen pysäköintialueen tuotot tulisi käyttää ensisijaisesti alueen kunnossapitoon (61,1 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä.)
Toisaalta taloudellinen paine jakaa vastaajien mielipiteitä. Niistä kiinteistöistä, joissa ei ole maksullista pysäköintialuetta, suurin este sen perustamiselle on taloudellisen tarpeen puute (40,5 prosenttia vastaajista).
Metsärannan mukaan on yllättävää, että moni vastaaja ei näe maksullista pysäköintiä tarpeellisena kiinteistön taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
– Tämä tulos on erityisen yllättävä nykyisessä taloustilanteessa, kun monen kiinteistön korjausvelka on kasvanut, sillä kiinteistönomistajilla on ollut haasteita saada rahoitusta korjauksiin. Maksullisella pysäköinnillä esimerkiksi asiakas- ja vieraspaikoilla voisi olla ratkaiseva rooli kiinteistöjen talouden vakauttamisessa.
Parkkipaten kysely toteutettiin sähköisesti heinä–elokuussa. Kyselyn vastaajista 81 prosenttia eli 200 henkilöä on päättävässä asemassa pysäköintialueiden osalta. Vastaajista 33,6 prosenttia eli 83 henkilöä on isännöitsijöitä, 13 prosenttia eli 32 henkilöä on kiinteistömanagereita, 20,2 prosenttia eli 50 henkilöä on hallituksen puheenjohtajia, ja kaksi prosenttia eli viisi henkilöä toimii kiinteistösihteereinä. Loput 37,7 prosenttia eli 93 henkilöä toimivat jossain muussa roolissa.