Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot ovat edelleen suuria, ilmenee vuoden 2022 Pisa-tutkimuksesta. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tuoreessa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteessa.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.
Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmän mukaan heikkoja osaajia. Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia. Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkojen matematiikan osaajien osuus ei ollut muuttunut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012. Sen sijaan lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022. Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) pitää uusia maahanmuuttajia koskevia tuloksia huolestuttavina. Hän lupaa panostuksia perusopetuksen, muun muassa suomi ja ruotsi toisena kielenä opetuksen vahvistamiseen.
– Perustaitoja, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Oppimisen tuen uudistuksella varmistetaan riittävien tukitoimien saatavuus kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille. Tarveperusteisella tasa-arvorahoituksella tuetaan erityisesti heikommista taustoista tulevien oppilaiden oppimista, sanoo opetusministeri tiedotteessa.
Perheen matala sosioekonominen asema näkyy heikompana osaamisena
Pisa-kokeessa osana lukutaidon arviointia oppilaat tekivät niin sanotun lukusujuvuustestin, jolla tutkittiin, kuinka hyvin oppilas ymmärtää lyhyitä testikielisiä lauseita. Lukusujuvuus osoittautui osaamisen vaihtelun vahvaksi selittäjäksi sekä maahanmuuttajataustaisilla että kantaväestön oppilailla ja selitti jopa puolet osaamiserosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä.
Maahanmuuttajataustaisten perheiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli myös matalampi kuin kantaväestöön kuuluvien perheiden. Matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuului ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 52 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.
Ministeriön mukaan näyttääkin siltä, että oppilaan maahanmuuttajatausta itsessään ei välttämättä ennusta heikkoa osaamista Pisa-kokeessa, vaan olennaisia tekijöitä ovat puutteet kielitaidossa sekä perheen matala sosioekonominen asema.
Kantaväestön oppilaiden keskimääräinen osaamisen taso ei vaihdellut suuresti sen mukaan, kuinka paljon heidän koulussaan oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Sen sijaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen oli korkeinta kouluissa, joissa heitä oli vähiten, ja se heikkeni sitä mukaa kuin heidän osuutensa koulun oppilaista kasvoi.
Samalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli sitä matalampi, mitä suurempi oli heidän osuutensa koulun oppilaista. Kantaväestön oppilailla ei vastaavaa havaittu.
Kun erot oppilaiden sosioekonomisessa taustassa otettiin huomioon, sekä matematiikassa että lukutaidossa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välinen osaamisero pieneni. Ero kaventui eniten kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli 40 prosenttia tai enemmän ja joissa ero sosioekonomisessa taustassa oli suurin.
Tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja 10 239 oppilasta. Aineistossa oli yhteensä 1 866 (noin 18 prosenttia) maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista 1 060 oli ensimmäisen sukupolven ja 806 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
