Joidenkin Euroopan maiden raportoidaan välttävän asejärjestelmien hankintaa Sveitsistä, koska se on asettunut puolueettomalle kannalle Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Sveitsiläisvalmisteisten aseiden suurin ostaja Saksa on päättänyt hylätä Sveitsin joissakin tulevissa asehankinnoissa, koska Bern saattaa jälleen kieltää niiden mahdollisen siirtämisen Ukrainaan.

Julki tulleiden tietojen mukaan Berliini ei pidä Sveitsiä enää luotettavana kumppanina sen jälkeen, kun Bern kielsi Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunun 12 400 ammuksen viennin Ukrainaan viime vuonna.

Myös Alankomaiden on raportoitu alkaneen välttää aseiden hankintaa Sveitsistä sen jälkeen, kun Bern esti 96:n Leopard 1A5 -taistelupanssarivaunun viennin Ukrainaan. Sveitsin seitsenjäsenisen liittoneuvoston mukaan vaunujen vienti ei olisi ollut maan lakien mukaista.

Espanja ja Tanska ovat päätyneet samanlaiseen johtopäätökseen kuin Saksa. Bern esti kahden 35 mm:n sveitsiläisen ilmatorjuntatykin viennin Espanjasta ja 22 panssaroidun Mowag Piranha III -taisteluajoneuvon ja ilmatorjuntaohjusten viennin Tanskasta Ukrainaan.

Erityisesti Saksan päätös sveitsiläistuotteiden sulkemisesta tulevaisuuden puolustushankintojen ulkopuolelle on synnyttänyt paniikkia Sveitsin puolustusteollisuudessa. Poliitikot ovat ilmaisseet suuttumuksensa Saksan päätöksestä sanoen, että Berliini ei kunnioita Sveitsin puolueettomuutta ja demokraattista prosessia.

Sveitsissä on voimassa puolueettomuuslait, jotka estävät maassa valmistettujen aseiden viennin ja uudelleenviennin sodassa oleviin maihin. Vaikka Bern tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, se vakuuttaa, että vientipyynnöt hylätään laillisin perustein.

Ulkomailla sen sijaan laajasti kysytään, miksi Sveitsistä kymmeniä vuosia sitten hankittuja aseita ei saisi viedä maahan, jolla on oikeus puolustaa itseään. Tämän vuoksi Sveitsin parlamentti on sopinut joidenkin lakimuutosten tekemisestä, mutta ne tuskin tulevat voimaan ennen vuotta 2026.