Viime aikoina on uutisoitu useammasta tapauksesta, jossa luvaton liikkuminen rautateillä on johtanut henkilövahinkoihin. Fintrafficin rataliikennekeskus haluaa muistuttaa, että luvaton liikkuminen ratapihalla, raiteilla, ratapenkalla ja seisovien junavaunujen läheisyydessä on hengenvaarallista ja kielletty laissa.

Fintrafficin tilastoinnin mukaan tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on noin 1 540 junan myöhästymiselle tehty kirjaus asiattomasta radalla liikkumisesta. Vuonna 2023 koko vuoden osalta määrä oli 1 539.

Rataliikennekeskus luettelee tiedotteessaan kolme syytä, miksi luvaton oleskelu raiteilla vaarantaa sekä oman että muiden turvallisuuden.

Lähestyvää junaa ei välttämättä huomaa

Ennen junan tulon kuuli kiskojen kolkkeesta, mutta nykyjunat ovat niin hiljaisia, ettei lähestyvää junaa välttämättä huomaa ennen kuin on liian myöhäistä. On hyvä muistaa, että rataverkolla liikkuu matkustajajunien lisäksi paljon muutakin liikennettä, kuten tavarajunia ja ratatyökoneita. Näiden aikataulua ei voi tarkistaa, eikä muutenkaan olla koskaan sataprosenttisen varma, milloin juna tulee.

Juna ei voi väistää radalla oleskelevaa ihmistä

Juna ei voi väistää, joten yhteentörmäys on väistämätön, ellei ihminen itse siirry raiteelta ajoissa pois. Lisäksi junan pysähtymismatka on pitkä: sadoista metreistä jopa kilometreihin. Junan kuljettaja ei välttämättä voi tehdä mitään edes silloin, kun huomaa ihmisen tai ajoneuvon raiteella, jos etäisyys on liian lyhyt.

Vahinko voi sattua myös silloin, vaikkei ihminen olisi suoraan raiteella: vauhdissa olevan junan ilmavirta nimittäin kaataa helposti radan lähellä oleskelevan ihmisen. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi kaatua raiteille. Turvallisuus tulee huomioida myös junaa odottaessa laiturialueilla. Pääosin juna-asemien laiturialueella on radansuuntainen varoitusviiva. Turvallisuuden takaamiseksi viiva tulee ylittää vasta, kun juna on pysähtynyt laiturille.

Aina luvaton liikkuminen ei liity ilkivaltaan tai haluun oleskella rata-alueella. Vahinko voi sattua myös silloin, kun päätetään oikaista rata-alueen poikki päästäkseen nopeammin toiselle puolelle. Rautatien saa kuitenkin ylittää vain tasoristeyksistä ja juna-aseman turvallisten kulkureittien kautta, jotka on aina merkitty selkeästi tähän tarkoitukseen. Rautateiden varsilla on erilaisia varoituslaitteita myös muissa paikoissa kuin tasoristeyksissä, ja näiden laitteiden varoituksia tulee noudattaa samalla tavalla kuin tasoristeysten varoituslaitteidenkin.

Radalla oleskelusta tehdään aina ilmoitus hätäkeskukseen ja poliisille, vaikkei vahinkoa olisi sattunut.

Junan katolla on tappava sähkövirta

Junan katolle kiipeäminen aiheuttaa Suomessa keskimäärin 1–2 hengen kuoleman vuosittain, minkä lisäksi niiden vuoksi nähdään vuosittain vakavia loukkaantumisia. Sähköradan ajolangoissa liikkuu voimakas jännite – jopa sata kertaa suurempi kuin kodin pistorasiassa. Se voi hypätä ja iskeä kaukaakin täysin yllättäen. Ilmajohtotapaturman seuraukset voivat olla vakavia: uhri saa usein vaikeita palovammoja ja pahimmassa tapauksessa menehtyy saamiinsa vammoihin tai putoamisen seurauksena. Sähkö liikkuu ajolangoissa, vaikka juna seisoisi paikallaan rata-alueella. Junien katolla on tappava 25 000 voltin jännite ympäri vuorokauden. Siksi junavaunujen päälle tai rata-alueen pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista kaikissa tilanteissa.