Saksan kristillisdemokraattinen unionin (CDU) johtavan ulkopoliitikon Norbert Röttgenin mukaan on Saksan noustava johtamaan eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa.

– Demokratian, rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä Euroopassa ei ole tärkeämpää maata kuin Saksa, lausuu Röttgen Verkkouutisten haastattelussa.

Maansa johtavista poliitikoista kaikkein selkeimmin ulkopolitiikkaan profiloitunut Röttgen tarkentaa, ettei kyse ole nationalismista, vaan vallitsevan tilanteen selväpäisestä analyysistä.

Toisen maailmansodan jälkeen Saksan piti hakea muiden maiden hyväksyntää poliittiselle asemalleen. Se aika on nyt ohi.

– Mikään ei toimi Euroopassa ilman Saksaa. Meidän on saksalaisina vihdoin ymmärrettävä tämä ja otettava vastuumme.

Norbert Röttgen (synt. 1965) toimi vuosina 2014–2021 puheenjohtajana Saksan liittopäivien ulkopoliittisessa valiokunnassa, jonka jäsenenä hän jatkaa tälläkin vaalikaudella.

Liittokansleri hyödyttänyt Venäjää

Saksan liittotasavalta on Ukrainan toiseksi suurin tukijamaa Yhdysvaltain jälkeen.

Angela Merkelin ja CDU-johtoisen 16-vuotisen valtakauden jälkeen maan johdossa on vuodesta 2021 istunut sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien koalitiohallitus.

– Jos liittohallitus olisi jo varhain sitoutunut selkeään turvallisuusstrategiaan, jonka mukaan Ukrainan voitto sodassa on Saksan tukitoimien päämäärä, olisi tilanne Ukrainassa tänään paljon parempi, määrittelee Röttgen.

CDU:n kansainvälisen politiikan visionäärin mukaan on Saksan ulkopolitiikasta on kadonnut liittokansleri Olaf Scholzin (SPD) johdolla strateginen ajattelu kokonaan.

– Jokaisen Ukrainalle toimitettavan uuden asejärjestelmän kohdalla kanslerinvirasto ensin jarruttaa ja lykkää toimia. Venäjä hyötyy tästä valtavasti, kritisoi Röttgen.

Hän sallisi ilman muuta Ukrainan tulittaa läntisillä aseilla myös Venäjän alueella sijaitsevia sotilaskohteita.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Ukrainan valtio vahvemmaksi

Röttgenin turvallisuusajattelussa yhtyvät Saksan ja EU:n roolit. Saksan on tehtävä aloite Euroopan nostamiseksi turvallisuuspolitiikan kärkitoimijaksi, koska Yhdysvallat ei enää tulevaisuudessa varmista vanhan mantereen puolustusta.

– Tämä tarkoittaa ennen kaikkea turvallisuuden takaamista Venäjää vastaan. Ajan, jolloin on katsottu muualle, kuten Saksan politiikka on niin pitkään tehnyt Vladimir Putinin imperialististen pyrkimysten suhteen, on oltava ohi.

Avainasemassa on Ukrainan valtiollisen roolin vahvistaminen.

– Meidän on määrätietoisella tuella lujitettava Ukrainalle voimakas valtiollinen asema. Niin kauan kuin näin ei tapahdu, Venäjällä ei ole mitään syytä ryhtyä neuvotteluihin, luonnehtii Röttgen.

Ulkopolitiikka on sisäpolitiikkaa

Röttgen on ulkopoliitikko henkeen ja vereen. Mutta samalla hänellä on kyky ja taipumus yhdistää Euroopan ja maailman kriisit loogisella tavalla sisäpoliittisiin murroksiin.

Saksassa ovat oikean laidan ääripuolue (AfD) sekä vasemmistopopulistit (BSW) saavuttaneet tuntuvia voittoja jo kolmissa maan itäosan osavaltiovaaleissa.

– Sotien aiheuttamat pelot muodostavat populistien ja ääriainesten poliittisen liiketoimintamallin peruspääoman. Nämä Saksan ääriliikkeet ruokkivat edelleen kaikenlaisia pelkoja ja käyttävät niitä hyväkseen tarjoamatta itse mitään ratkaisuja, sanoo Röttgen.

Kiinnostavaa asetelmassa on, että vasta tammikuussa 2024 perustettu, vasemman laidan populistinen ryhmittymä BSW ajoi osavaltiovaaleissa Ukrainan asetoimituksia vastustavaa Venäjä-myönteistä vaalikampanjaa. Saksan osavaltioilla ei ole minkäänlaista roolia liittovaltion ulkopolitiikassa. Silti BSW sai ensimmäisissä vaaleissaan peräti 11–15 prosentin kannatuksen.

– Tulevissa vaaleissa tämä tarkoittaa sitä, että meidän on kerrottava selkeästi, miksi Ukrainan voitto ja Venäjän sodan epäonnistuminen on oman turvallisuutemme ja demokratiamme kannalta olennaisen tärkeää, kuittaa Röttgen.

Suomi mallimaana

Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyssodan ajan on Saksassa kernaasti tarkkailtu muiden EU-maiden reaktioita Ukrainan tukemisessa. Esimerkiksi Ranskan pidättyvä rooli niittää usein happamia huomioita.

Suomi on kuitenkin mallimaan roolissa.

– Suomi on meille ja monille muille Euroopan valtioille esikuva siinä, miten se suhtautuu Venäjän aggressioon. Turvallisuuspoliittinen tietoisuus on korkealla tasolla. Paitsi politiikassa, myös koko yhteiskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että Suomi haluaa puolustaa omaa maataan, havainnoi Röttgen.

CDU-ulkopoliitikon huomio kiinnittyy Suomen kykyihin kyberpuolustuksessa, siviilipuolustuksessa ja venäläisen propagandan käsittelyssä.

– On mielenkiintoista, että Venäjän propaganda ei käytä pelkoa aseena Suomea vastaan. Koska se olisi toivotonta. Voimme ja meidän pitää oppia Suomelta paljon.