EVA esittää EU:n ja ETA-alueen ulkopuoliselle työvoimalle kuuden kuukauden työnhakuviisumia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi suomalaisille työpaikoille. Työnhakuviisumiin on oikeus vain hakijoilla, joilla on riittävä koulutus, osaaminen tai työhistoria.
Kuuden kuukauden määräajan puitteissa työnhakija voisi tehdä töitä tai käynnistää yritystoimintaa Suomessa. Malli tähtää erityisesti osaajien houkuttelemiseen Suomeen työvoiman tarpeen täyttämiseksi.
Viisumi on suunnattu EU:n ulkopuolisille osaajille, joilla on korkea todennäköisyys työllistyä. Viisumia voisi hakea Suomen edustustosta lähtömaassa.
– Jos viisumin voimassaoloaikana saa pysyvän työpaikan, saisi oleskeluluvan työpaikan perusteella. Jos työpaikkaa ei ole, oikeutta oleskelulupaan ei synny, kiteyttää aiheesta EVAlle analyysin Kasvun tulppa kirjoittanut konsultti Jussi Pyykkönen.
Hänen kirjoittamassaan maahanmuuttoanalyysissä esitetään lisäksi, että työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan kokonaan, jotta kansainvälisten osaajien rekrytointi Suomelle tärkeisiin työtehtäviin helpottuisi.
Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella sillä hetkellä saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.
– Sen sijaan, että arvioimme maahanpääsyn edellytyksiä työpaikan perusteella, meidän tulee arvioida maahan pyrkivän todennäköisyyksiä työllistyä ja työllistää. Nykyinen käytäntö, jossa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä edellytetään, että Suomesta tai EU-alueelta ei löydy sopivaa työnhakijaa, on kankea ja byrokraattinen, perustelee Pyykkönen.
Analyysin mukaan Suomen pitäisi kaksinkertaistaa nettomaahanmuutto 2000-luvun keskiarvoon nähden, jotta työllisten määrä ei ala supistua tulevaisuudessa.