Kuukausittaisista tuloista olisi hyvä saada säästöön 5-10 prosenttia, OP-ryhmän varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen kertoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa moni tavoitteellisesti säästävä kykenee myös hyvään kulujen hallintaan, jolloin tuloista on mahdollista säästää säännöllisesti tai tilanteen mukaan jopa isompikin osuus.
– Toisaalta välillä voi tulla vastaan tilanteita, jolloin kuukausittaisen säästön kerryttäminen ei ole mahdollista. Tavoitteellinen säästäminen kuitenkin näyttäisi pienentävän piilevien kuluerien, kuten erilaisten heräteostosten, tekemistä, Kalajainen arvioi.
Siihen ei ole olemassa mitään tiettyä euromääräistä summaa, jonka esimerkiksi keskituloisen palkansaajan olisi hyvä saada säästöön kuukaudessa.
– Säästösumma on paljolti kiinni omista kulutustottumuksista ja tarpeista. Tärkeää olisi, että pystyisi kerryttämään säästöjä ainakin pahan päivän varalle. Monilla säästäjillä on tavoitteita kuitenkin myös hyvän päivän varalle, kuten esimerkiksi matka tai jokin tarpeellinen hankinta, Kalajainen kertoo.
Kuinka taitavia suomalaiset kotitaloudet sitten ovat säästämään? Kalajaisen mukaan ne, jotka säästävät ja sijoittavat tavoitteellisia, ovat siinä taitavia. Esimerkiksi OP:n kautta suomaisille toteutuu kuukausittain noin 600 000 säännöllisen rahastosäästämisen merkintää.
– Keskimääräinen säästösumma per säästösopimus on noin 75 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että näille säästäjille kertyy vuosittain säästöjä yli puoli miljardia euroa.
Säästämisen ja sijoittamisen suosio on kasvanut merkittävästi 2020-luvulla. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat Kalajaisen mukaan aloittaneet säännöllisen rahastosäästämisen, ja suurin osa valitsee sijoituskohteekseen osakemarkkinoille sijoittavan rahaston.
– Se on hyvä asia, sillä säännöllisesti säästettynä ja osakemarkkinoiden tuotto-odotuksen kautta laskettuna pienemmistäkin säästösummista kertyy pidemmällä aikavälillä merkittäviä säästösummia.
Hänen mukaansa nuorten säästämisen ja sijoittamisen käyttäytymisessä voi havaita selvästi, että suomalaisten talousosaaminen on merkittävästi parantunut. Säästäminen ja sijoittaminen kuuluvat luontevaksi osaksi fiksua taloudenhallintaa.
– Ilahduttavaa on myös ollut havaita se, että yhä useampi vanhempi ja isovanhempi säästää myös lapsille ja lapsenlapsille. Itsestä voi tuntua siltä, etteivät pienet säästösummat enää edesauta omaa taloudellista tulevaisuutta, mutta lapsille ja lapsenlapsille säästettynä ne taas antavat hyvää perustaa taloudellisesti varmemmalle tulevaisuudelle, Kalajainen toteaa.
Säästämisessä pääsee alkuun pienilläkin summilla
Suomalaisilla on paljon säästöjä myös tileillä. Isossa kuvassa suomalaiset ovatkin tavalliselle pankkitileille säästävää kansaa.
– Tämä ei välttämättä ole hyvä säästämisen muoto pidemmällä aikavälillä, sillä inflaatio syö varallisuuden reaalista arvoa eli säästöjen ostovoimaa, Kalajainen huomauttaa.
Monella kotitaloudella on käsillä tilanne, jossa kuukausittaisista tuloista ei meinaa jäädä mitään säästöön. Silloin on syytä kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin.
Kalajainen muistuttaa, että säästämisessä pätee hyvin vanha sanonta ”ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”.
– On hyvin mahdollista myös se, että isommistakin tuloista voi olla hankala saada jäämään säästöön. Samalla löytyy esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat pienistä tuloista pystyneet säästämisen ja sijoittamisen kautta kerryttämään jopa miljoonaomaisuuksia.
Säästämisessä pääsee alkuun hyvin pienilläkin summilla. Moni pankki tarjoaa asiakkailleen palvelua, jossa he voivat kerryttää säästöjä ikään kuin huomaamatta korttimaksujen yhteydessä. Tästä käytetään nimeä mikrosäästäminen.
– Maksun yhteydessä säästöön kertyvän summan voi määrittää itse, ja sen voi ohjata menemään automaattisesti esimerkiksi osakerahastoon, Kalajainen toteaa.
Kalajaisen mukaan mikrosäästäminen erinomainen puoli on se, että säästöjä kertyy kuluttamisen yhteydessä.
– Ja jos käy niin hyvin, että kuluttaminen on jäänyt vähäiseksi, niin mikrosäästämisen kautta ei ole kertynyt myöskään säästöjä, mutta tällöin on muuten jäänyt varoja säästöön kulutukselta.
LUE MYÖS:
Näin paljon suomalaisilla on rahaa säästössä
Asiantuntija lyö luvut pöytään: Ainakin tämän verran rahaa pitäisi aina olla tilillä
Näin paljon kotona pitäisi olla käteistä rahaa