Lähi-idän konfliktin kiihtymisen pelätään heijastuvan lähiaikoina maailmantalouteen erityisesti silloin, jos Israel iskee Iranin öljyntuotantolaitoksia vastaan.

Laajemman sodan uhka näkyy kullan hinnassa, joka on kohonnut 45 prosenttia vuoden alusta lähtien. Öljyn hintapiikki voisi nostaa inflaatiota ja vähentää keskuspankkien halua laskea ohjauskorkoaan.

Historia kuitenkin osoittaa, että geopoliittinen epävarmuus on vaikuttanut finanssimarkkinoihin yllättävän vähän. Pörssilaskuja on tapahtunut, mutta ne ovat jääneet lyhytaikaisiksi. Viime viikolla energia-alan ja kaivosteollisuuden osakkeet nousivat Lähi-idän tilanteen vuoksi.

Fidelity International -yhtiön sijoitusjohtaja Andrew Oxlade sanoo Telegraph-lehdelle, että on järkevää pysyä rauhallisena mahdollisista pörssilaskuista huolimatta. Nopeat myyntipäätökset eivät välttämättä ole tarpeen.

– Konflikti Lähi-idässä on vain yksi asia, joka lisää epävarmuutta markkinoilla. Yhdysvaltain tulevat vaalit ovat toinen tekijä, Oxlade toteaa.

Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 laski pörssikursseja enintään viisi prosenttia päivässä. Puolen vuoden päästä nousua oli kuitenkin kertynyt jo 21 prosenttia ja vuoden päästä 26 prosenttia.

Vuonna 1979 epävarmuutta aiheutti Iranin panttivankidraama ja Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin. Päivälasku oli muutaman prosentin luokkaa, mutta puoli vuotta myöhemmin markkinat olivat 3–6 prosentin kasvussa. Vuoden päästä kurssit olivat kohonneet 26 prosenttia.

Myös vuonna 2003 käydyn Irakin sodan, vuoden 2011 arabikevään ja vuoden 2016 Brexit-äänestyksen jälkeen päästiin kasvu-uralle kohtuullisen nopeasti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 oli tässä mielessä poikkeus, sillä vielä vuoden kuluttua osakkeet olivat noin kuusi prosenttia pakkasella. Tilanteeseen vaikutti inflaatio, joka oli kiihtynyt myös koronapandemian seurauksena.