Venäjän uskotaan pyrkineen syyskuisella Sarmat 2 -ohjuskokeellaan vahvistamaan ydinasevoimiensa pelotevaikutusta läntisten vastustajiensa keskuudessa.
Satan 2:ksi kutsutun ballistisen ohjuksen räjähtäminen laukaisupaikalla noin 500 kilometriä Moskovasta pohjoiseen oli kuitenkin everstiluutnantti Doug Livermoren mukaan paitsi tekninen, myös poliittinen epäonnistuminen.
– Kokeen oli määrä osoittaa, että Venäjällä on uskottava vastaiskukyky vastustajia, lähinnä Yhdysvaltoja ja Natoa, vastaan. Tällaisen keskeisen järjestelmän epäonnistuminen – erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan kestäessä – paljastaa kuitenkin Venäjän sotilaskoneiston kriittiset haavoittuvuudet. Natolle se tarjoaa myös tilaisuuden uudelleenarvioida omaa pelotettaan ja vahvistaa toimia ydinase-eskalaation estämiseksi, yhdysvaltalainen Livermore sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Hän luonnehtii Sarmat 2 -järjestelmää osaksi Venäjän pyrkimyksiä korvata vanhenevat neuvostoaikaiset SS-18 Satan -ohjuksensa uskottavammalla vaihtoehdolla, joka kykenee ainakin teoreettisesti ohittamaan Naton ohjuspuolustuskilven.
– Venäjän ydinpelotestrategia on kuitenkin enemmän kuin pelkkä kyky. Siihen kuuluu myös psykologinen sodankäynti, jonka tavoitteena on pitää Nato epävarmuuden tilassa pelottelemalla ja uhkaamalla sitä ydinase-eskalaatiolla, hän toteaa.
Doug Livermore palvelee Pohjois-Carolinan osavaltion kansalliskaartin erikoisjoukkoesikunnan varakomentajana ja johtaa yhdysvaltalaista turvallisuusalan konsulttiyhtiötä.
Sekä hyvää että pahaa
Livermore muistuttaa Vladimir Putinin toistuviin vihjailuihin turvautumisesta taktisiin tai jopa strategisiin ydinaseisiin Ukrainaa vastaan käytävän hyökkäyssodan yhteydessä. Sarmat 2 -testin epäonnistuminen vie hänen mukaansa merkittävästi pohjaa tältä uhittelulta.
– Epäonnistunut Sarmat 2 -koe korostaa kysymyksiä Venäjän sotateollisuuskompleksin yleisestä tilasta ja sen kyvystä kehittää ja ylläpitää kehittyneitä asejärjestelmiä. Ukrainan sota on paljastanut Venäjän tavanomaisten sotilaallisten voimavarojen vakavat heikkoudet, jotka ulottuvat huonosta logistiikasta vanhentuneeseen kalustoon, Livermore sanoo.
Tärkeän ohjuskokeen epäonnistuminen viittaa hänen mukaansa siihen, että myös Venäjän strategisilla joukoilla saattaa olla vastaavia heikkouksia erityisesti ydinpelotteen valmiuden ja luotettavuuden osalta.
– Natolle epäonnistunut testi antaa sekä rauhoittavan että varoittavan viestin. Yhtäältä se osoittaa, että Venäjän kehittynein ydinohjus ei ehkä ole niin luotettava toiminnallisesti kuin Moskova on antanut ymmärtää. Tämä heikentää Venäjän kykyä uhata uskottavasti ydiniskuilla estääkseen Ukrainalle annettavan avun jatkumisen, hän toteaa.
Toisaalta Venäjän ydinaseinfran heikkous voi kuitenkin hänen mukaansa lisätä virhearvion tai onnettomuuden riskiä.
– Venäjä, joka tuntee olevansa ahdingossa Ukrainassa kokemiensa takaiskujen tai ydinasearsenaalinsa epäluotettavuuden vuoksi, saattaa olla epätoivossaan alttiimpi harkitsemaan ydiniskun mahdollisuutta, hän varoittaa.
