Kokoomuksen kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Karoliina Partanen ihmettelee SDP:n linjaa sovittelujärjestelmän uudistamisessa.
Eduskunnan täysistunnossa käsitellään keskiviikkona muun muassa hallituksen esitystä laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta.
– Kuulimme juuri kolmen puheenvuoron verran SDP:n esimerkkiä vastakkainasetteluvasemmistosta. Faktojen sijaan kaikista kysymyksistä etsitään mahdollisuus pelotella ja löytää paikka vastakkainasettelulle, Karoliina Partanen sanoi eduskunnassa.
– SDP:n linja perustuu sovittelujärjestelmän uudistamisenkin osalta niukkuuden noidankehään. Ensin estetään yritysten mahdollisuudet kilpailla ja kasvaa, sen jälkeen verotetaan suomalaiset palkansaajat ja yritykset kurjuuteen ja lopuksi jaetaan niukat verotulot.
Tämä on hänen mukaansa SDP:n talouden- ja työelämän linja.
– Kysymys kuuluukin, kuka tästä demareiden linjasta hyötyy?
Sovittelujärjestelmän uudistamisen keskeinen sisältö löytyy lain 11 §:stä, jonka mukaan sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoiminnassa siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.
– Ilmeisesti demarit vastustavat kansantalouden kokonaisedun turvaamista ja työmarkkinoiden toimivuuden turvaamista, Partanen totesi.
Työmarkkinamallin vahvistettava taloutta
Suomessa on jo pitkään noudatettu periaatetta, jonka mukaan vientiteollisuus avaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelukierroksen. Niin ikään valtakunnansovittelijat ovat jo vuosikymmenten ajan tukeneet vientialoilla muodostuvaa palkankorotusten yleistä linjaa.
– Hallituksen esityksen myötä tämä käytäntö vahvistetaan lain tasolla. Kyse ei ole uudesta käytännöstä, eikä noudatettu käytäntö ole johtanut opposition maalaamiin liioiteltuihin kauhukuviin. Tahdonkin korostaa erityisesti SDP:n edustajille, että tätä mallia on noudatettu 1960-luvulta, Karoliina Partanen korosti.
Suomi on pieni viennistä riippuvainen maa, jonka hyvinvointi nojaa keskeisesti vientialojemme menestykseen.
– Mitä paremmin vientiyrityksemme pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, sitä paremmin pystymme rahoittamaan jokaiselle suomalaiselle tärkeät hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ja julkisen sektorin palkat. Julkisen sektorin palkat voivat nousta kestävällä tavalla ainoastaan silloin, jos Suomessa on työmarkkinamalli, joka vahvistaa julkista taloutta. Julkisen talouden vahvistumisen myötä julkisen sektorin palkanmaksukyky kasvaa, Partanen sanoi.
Palkkaerojen ja -kuoppien korjaaminen
Hänen mukaansa yksi opposition virheellisistä väittämistä koskien sovittelujärjestelmän uudistamista on se, että hallitus estää vapaan sopimisen palkoista.
– Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Työmarkkinaosapuolilla on jatkossakin täysi vapaus sopia palkankorotuksista. Tämä pätee niin työehtosopimusneuvotteluita kuin myös työpaikoilla tehtäviä sopimuksia palkoista. Kohdennuksia voidaan tehdä niin valtakunnallisella tasolla kuin myös paikallisten erien kautta. Lisäksi kohdennuksia voidaan esittää myös sovintoehdotuksissa.
Toinen opposition virheellinen väite on se, että työntekijät ovat ikuisessa palkkakuopassa.
– Tämäkään väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Sovittelujärjestelmän uudistaminen ei estää sopimasta korkeampia palkkoja esimerkiksi niille aloille, joilla on pulaa työntekijöistä tai joilla palkat ovat jääneet jälkeen muista.
Partasen mukaan palkkaerojen ja palkkakuoppien korjaaminen on siis jatkossakin mahdollista, jos ammattiyhdistysliikkeeltä löytyy riittävästi sisäistä solidaarisuutta kohdennuksista sopimiseen.
– Me jokainen tiedämme, että meillä on Suomessa valtava pula esimerkiksi sote-osaajista, mutta silti palkkoja ei ole pystytty kohdentamaan niille aloille, joista on eniten pulaa, koska solidaarisuutta ei ole löytynyt.