– Tänä vuonna kiinteistönvälittäjien kautta on myyty 1 000 asuntoa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan verrattuna, vaikka tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli historiallisen heikko. Varainsiirtoveron alennus, korkojen lasku sekä laskeneet asuntojen hinnat ovat tehneet asunnon vaihtamisesta aiempaa houkuttelevamman, kertoo tiedotteessa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Vuoden 2024 kolmas vuosineljännes oli kokonaisuutena kauppamäärissä mitattuna selvästi vilkkain.
– Asuntokauppamäärät nousivat yli kymmenen prosenttia vuoden takaisesta, joten positiivinen kehitys jatkui viime vuoteen verrattuna, Viljamaa jatkaa.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin syyskuussa maanlaajuisesti yhteensä 4468 vanhojen asuntojen kauppaa (10,3 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana) ja 135 kpl uudisasunnon myyntiä (-32,5 %), eli yhteensä 4603 kappaletta asuntokauppoja (8,3 %).
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat syyskuussa pääkaupunkiseudulla -1,2 % ja muissa isoissa kaupungeissa -4,1 % elokuuhun verrattuna. Turussa hinnat laskivat keskimäärin -9,0 %, Oulussa -8,5 % ja Tampereella -5,2 %.
Keskimääräisissä myyntiajoissa suurin muutos elokuuhun verrattuna oli pääkaupunkiseudun omakotitalojen myynnin nopeutuminen 19 päivällä (syyskuussa 106 päivää, elokuussa 125 päivää).
Uusien asuntojen kauppa on edelleen vaimeaa.
– Käytettyjen asuntojen hintojen laskun myötä uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on kasvanut liian suureksi. Realistisen ja dataan perustuvan hinnoittelun merkitys onkin asuntomarkkinoilla edelleen kasvanut, Viljamaa muistuttaa.
Käytettyjen asuntojen hinnat laskivat suurissa kaupungeissa syyskuussa selvästi verrattuna elokuuhun pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.
– Pitkään myynnissä olleista asunnoista on nyt tehty kauppoja. Hintakehitys vaihtelee, koska elokuussa asuntojen hinnat olivat noususuunnassa. Asuntomarkkinoilla edelleen haetaan suuntaa, vaikka on nähtävissä jo useita positiivisia merkkejä, joista vähäisin ei ole yleinen talouden tilanteen vahvistuminen ja työllisyyden pysyminen verrattain korkealla tasolla.
Runsaasti kauppoja siirtyi lokakuulle kuun vaihteessa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto saa paljon palautetta, että asuntokaupan tekeminen käytännössä kestää aiempaa pidempään.
– Osittain tämä johtuu sääntelyn lisääntymisestä, mutta asuntokaupan osapuolilla on myös parantamisen varaa. Lähes kolmasosa digitaalisista DIAS-asuntokaupoista ei onnistu pankkien puolelta ehtojen mukaisessa viidessä pankkipäivässä. Tässä on erityisesti pankeilla parantamisen varaa, huomioi Viljamaa.
– Kiinteistönvälitysala haluaa yhteistyössä eri asuntokaupan osapuolien kanssa varmistaa turvallisen ja toimivan asuntokaupan prosessin, jotta voimme myös palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Asuntokauppa on elämän suurimpia hankintoja, joten epätietoisuus aikatauluista on asuntokaupan kynnyksellä harmitusta aiheuttavaa.
Kiinteistövälitysala haluaisi myös, että lisääntyneeseen sääntelyyn kiinnitettäisiin huomiota.
Positiivinen luottorekisteri tuli käyttöön huhtikuussa.
– Kiinteistönvälitysala pitää tärkeänä, että kuluttajien ja asuntolainaa hakevien tilanteesta ollaan kaikkien osapuolien kesken ajan tasalla. Käytännössä positiivinen luottorekisteri on tuonut asuntorahoitusprosessiin kuitenkin jälleen uuden elementin lisää, jolloin lainaneuvottelut ovat kuluttajan näkökulmasta jälleen hieman hankalampia, Viljamaa sanoo.
– On hienoa, että positiivinen luottorekisteri on vihdoin käytössä, mutta olisi korkea aika katsoa asuntorahoituksen sääntelyn kokonaisuutta. Onko Suomessa jo menty sen pisteen yli, että asuntolainan saaminen on jo liian vaikeaa? Kiinteistönvälitysalan näkökulmasta on. Sääntelyn kiristyminen on johtanut myös siihen, että erot niiden välillä, jotka saavat lainaa ja eivät saa lainaa on vain entisestään kasvanut.
– Liian kireä asuntorahoituksen sääntely myös hillitsee tarpeettomasti kasvua, jota me todella nyt Suomessa tarvitsisimme, Viljamaa alleviivaa.
