Ranskassa uudella hallituksella on edessään massiiviset valtiontalouden sopeutustoimet, jotta maan paisunutta julkisen talouden alijäämää saadaan vähennettyä.
Uusi konservatiivipääministeri Michel Barnier julisti lokakuun alussa Ranskan ”kolossaalisen” alijäämän ja velan olevan ”Damokleen miekka”, joka roikkuu maan päällä. Kuluvana vuonna maan julkisen talouden alijäämä ylittää 6 prosenttia bkt:sta ja pysyy ensi vuonnakin 5 prosentissa.
Alijäämä on putoamassa 3 prosenttiin, eli EU:n perussopimuksen rajalle, vasta vuoteen 2029 mennessä. Ranskan julkinen velka voi nousta 115 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoden 2025 loppuun mennessä.
The Economistin mukaan Ranskan valtion budjetit eivät ole olleet tasapainossa 50 vuoteen.
Heinäkuussa pidettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeen maahan muodostettiin Barnierin johtama vähemmistöhallitus, jonka pystyssä pysyminen nojautuu laitaoikeiston Marine Le Penin tukeen.
Ranskan ensi vuoden budjettiin on suunnitteilla valtavat 60 miljardin euron säästöt, jotka vastaavat noin kahta prosenttia maan bkt:sta. Säästöistä kaksi kolmasosaa olisi menoleikkauksia ja kolmasosa veronkorotuksia.
Menopuolella Barnierin hallitus haluaa lykätä julkisten eläkkeiden nostamista kuudella kuukaudella. Lisäksi ministeriöille on tulossa leikkauksia noin 20 miljardin euron edestä. Muut säästöt kohdistuisivat muun muassa paikallishallintoon ja yritystukiin.
Tulopuolella ehdotukset sisältävät väliaikaisen ’superveron’ yrityksille, joiden liikevaihto on yli miljardi euroa sekä yli 500000 euroa ansaitseville kotitalouksille. Näistä odotetaan valtion kassaan 10-11 miljardin euron tuloja.
Ilman leikkauksia ja veronkorotuksia maan alijäämän pelätään painuvan ensi vuonna 7 prosenttiin.
Ranskan talousongelmien ja paisuneiden alijäämien taustalla on kansantalouden heikentyminen, joka on alentanut verotuloja ja nostanut etuuskustannuksia. Lisäksi maa käytti runsaasti rahaa koronapandemiasta toipumiseen, ja Venäjän Ukrainaan aloittama hyökkäys on aiheuttanut inflaatiota.
Myös markkinat ovat noteeranneet Ranskan heikon tilanteen. Syyskuun lopussa Ranskan valtion kymmenen vuoden joukkovelkakirjalainojen tuotto ylitti ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 Espanjan, jota sijoittajat pitävät yleensä riskialttiimpana kohteena.
Barnierin asema on tukala, koska parlamentin vasemmisto vastustaa melkein kaikkia hallituksen toimia. Tämän johdosta hallituksen ohjauskyky on viime kädessä Le Penin tuesta kiinni. Maan parlamentin on hyväksyttävä budjetti joulukuuhun mennessä.
Economistin mukaan Barnierin on helpompi runnoa läpi veronkorotukset kuin menoleikkaukset. Esimerkiksi Le Pen on kutsunut suunniteltua eläkkeiden korotuksen viivytystä ”vanhuksilta varastamiseksi”.
Ranska on EU-komission tarkkailun alla, sillä komissio on asettanut maan viralliseen valvontaan ja haluaa todisteita siitä, että maa jatkaa julkisen talouden uudistuksia. Ranska tarvitsee komissiolta luvan lykätä EU:n taloussääntöjen noudattamista vuoteen 2029 asti.
