Vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja esitetään vähennettäväksi yhteensä noin 378,332 miljoonalla eurolla.
Hallinnonalan määrärahojen vähennys aiheutuu aiemmin myönnettyjen määrärahojen budjettiteknisistä muutoksista, joista suurin on monitoimihävittäjien tilausvaltuuden menoajoituksen muutos. Muutos alentaa vuoden 2024 määrärahatasoa 436 miljoonaa euroa.
Lisäksi Ukrainan korvaushankintojen menoajoitusmuutoksista aiheutuu 19 miljoonan euron lasku vuoden 2024 maksatusosuudessa.
Suurimpana määrärahan lisäyksenä esitetään Ukrainan materiaalituen korvaushankintojen rahoitukseen noin 277 miljoonan euroa vuosille 2028-2032 ajoittuviin hankintoihin.
Lisäys kasvattaa Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023-tilausvaltuuden kokonaisuuden noin 2,3 miljardiin euroon. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään vuodelle 2024 yhteensä 4,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen kustannusten kattamiseen.
Kuluvalle vuodelle esitetään myös lisämäärärahaa Naton puolustussuunnittelun mukaisen johtamisen, tiedustelun ja tilannekuvan Nato-integrointiin yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Osana Naton rauhanajan tehtäviä Suomi on osallistunut tänä vuonna Merivoimien alusosastolla miinantorjuntaosaston toimintaan sekä Ilmavoimien kalustolla Air Shielding -operaatioon Romaniassa, joista aiheutuneiden kustannusten kattamiseen Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään noin 7,6 miljoonan euron lisäystä.
Puolustushallinnon määrärahoissa on lisäksi huomioitu lisäyksenä 0,15 miljoonaa euroa, joka kattaa kansallisen avaruustilannekeskuksen sotilaskomponentin perustamisesta aiheutuvia menoja. Avaruustilannekeskus toteutetaan puolustusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteishankkeena.
Puolustusvoimat vastaa avaruustilannekuvan muodostamisesta sotilaallisiin tarpeisiin. Tämän suorituskyvyn rakentamisesta vastaa Ilmavoimat. Myönnetyllä määrärahalla katetaan niitä menoja, joita Ilmavoimien ja Ilmatieteen laitoksen toimintojen yhteensovittaminen kansalliseksi avaruustilannekyvykkyydeksi edellyttää.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lisäbudjetin merkittävimmät lisäykset koskevat Ukrainan tukea ja Suomen Nato-integraatiota sekä osallistumista liittokunnan tehtäviin.
– Suomi hoitaa oman tonttinsa ja myös osuutensa koko Euroopan yhteisestä turvallisuudesta. Avaruustilannekeskus puolestaan on rahallisesti sinänsä pieni avaus, mutta tärkeä askel kohti yhä tehokkaampaa kykyä toimia haastavassa turvallisuusympäristössämme, ministeri toteaa.
