Kun Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime keväänä yli 60 miljardin euron arvoisen aseapupaketin Ukrainalle, sitä pitkään jarruttaneet republikaanit ilmoittivat välittömästi, että uutta aseapua ei enää annettaisi.
Tämä tarkoittaa amerikkalaissuurlähettiläs John Herbstin mukaan sitä, että jos Donald Trump valitaan uudelleen maansa presidentiksi ja yhtyy republikaanien näkemykseen, USA:n sotilaallinen apu puolustussotaa käyvälle Ukrainalle todellakin päättyy. Tilanne ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, sillä Herbst muistuttaa Trumpin korostaneen Ukrainan selviytymisen olevan Yhdysvaltain etujen mukaista.
– Jos Trumpin hallinto päättäisi olla antamatta apua Ukrainalle, herää heti kysymys, myisikö se Ukrainalle aseita, Yhdysvaltain Kiovan-suurlähettiläänä 2003–2006 toiminut Herbst sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Periaatteessa ei ole mitään syytä, miksi Trumpin Valkoinen talo siitä kieltäytyisi. Saattaisimme siis hyvinkin joutua siihen mielenkiintoiseen tilanteeseen, että Trump paitsi myisi Ukrainalle aseita, myös päättäisi olla jatkamatta Joe Bidenin vahingollista tapaa asettaa rajoituksia niiden käytölle, Herbst toteaa.
Tällä hän viittaa Valkoisen talon linjaan, jonka mukaan Yhdysvaltojen toimittamia pitkän kantaman asejärjestelmiä ei saa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta käyttää iskuihin syvälle Venäjän alueelle.
Kaikista rajoituksista luovuttava
Trumpin mahdolliseen uudelleenvalintaan liittyy myös kysymys Yhdysvaltojen roolista Natossa. Presidenttinä ollessaan Trump sätti usein maansa liittolaisia liian vähäisistä puolustuspanostuksista ja jopa kyseenalaisti koko Naton hyödyllisyyden.
– Hänen kansallisen turvallisuuden tiiminsä kuitenkin ymmärsi, että vahva Nato on ratkaisevan tärkeä Yhdysvaltojen turvallisuudelle ja globaalille johtajuudelle, ja teki kovasti töitä varmistaakseen, että Yhdysvaltojen tuki Natolle ja johtajuus Natossa pysyivät vahvoina, Herbst sanoo.
Jos Trump palaisi presidentiksi ja päättäisi vähentää Yhdysvaltojen roolia Natossa, EU ryhtyisi Herbstin mukaan nykyistäkin voimallisempiin toimiin oman puolustuskykynsä kehittämiseksi.
– Tämä olisi luonnollista sen varmistamiseksi, että Eurooppa kykenee puolustautumaan aggressiivista Kremliä vastaan. Samalla se kuitenkin olisi Yhdysvaltojen johtajuudelle isku, jonka vaikutukset ulottuisivat kauas Euroopan ulkopuolelle, Herbst toteaa.
Tässä tilanteessa Euroopan kannattaa hänen mielestään lisätä sotilaallista ja taloudellista apua Ukrainalle riippumatta siitä, mitä Washingtonissa tapahtuu. Lisäksi Natoon kuuluvien Euroopan maiden tulisi poistaa kaikki Ukrainalle annettujen aseiden käyttöön kohdistuvat rajoitukset ja kannustaa Yhdysvaltoja tekemään samoin.
