Venäjän ja Ukrainan välisestä sodasta on tullut sotateknologian uusimpien innovaatioiden koekenttä, mikä näkyy tutkija Edward Veronan mukaan selvimmin miehittämättömien järjestelmien nopeassa kehityksessä.
Ukrainalaiset droonit ovat iskeneet hyökkääjän sota-aluksia vastaan, vahingoittaneet vakavasti suurta osaa Venäjän Mustanmeren laivastosta ja ajaneet sen ulos Krimillä sijaitsevasta Sevastopolin tukikohdasta, Atlantic Council -ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Verona muistuttaa artikkelissaan. Ukraina on alkanut ottaa käyttöön myös miehittämättömiä maakulkuneuvoja, joita hyödynnetään muun muassa taistelu-, logistiikka- ja evakuointitehtävissä.
Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa helmikuussa 2022 ukrainalaiset ovat Veronan mukaan olleet miehittämättömien järjestelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa usein askelen edellä. Armoton asevarustelukilpa onkin noussut yhdeksi sodan keskeisistä piirteistä viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana.
Kansainväliset tarkkailijat – myös lännen vastustajat – seuraavat Veronan mukaan silmä kovana, miten Ukrainassa syntyvät puolustustekniset innovaatiot muokkaavat sodankäynnin tulevaisuutta.
– Ei ole yllättävää, että sotilaallinen yhteistyö autoritaaristen valtioiden välillä on jo laajenemassa, kun Kreml ja sen liittolaiset pyrkivät jakamaan toisilleen tietoa ja kokemuksia. Esimerkiksi Iranin kerrotaan antaneen koulutusta venäläisille droonioperaattoreille, hän sanoo.
Läntiset sotilassuunnittelijat puolestaan oppivat ukrainalaisilta kumppaneiltaan kaupallisesti saatavilla olevien alustojen mukauttamisesta sotilaallisiin sovelluksiin äärimmäisen haastavassa ympäristössä.
– Ukrainan kekseliäisyys ja kyky luoda molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä teknologia-alan startup-yritysten ja valtion välille ovat tehneet vaikutuksen läntisiin sotilasasiantuntijoihin, jotka ovat tottuneet hitaisiin ja erittäin byrokraattisiin prosesseihin, hän toteaa.
Kun kyse on Venäjän ja Ukrainan sodan teknisistä opetuksista, mikään ei Veronan mukaan korvaa omaa läsnäoloa taistelukentän läheisyydessä.
– Ukrainalaisten droonioperaattoreiden tarkkailu työssä, tiivis vuorovaikutus elektronisen sodankäynnin asiantuntijoiden kanssa ja osallistuminen haltuun saatujen venäläisten droonien purkamiseen ja analysointiin ovat kaikki elintärkeitä sen ymmärtämiseksi, miten nämä teknologiat kehittyvät, hän painottaa.
Tällä hetkellä länsimaiden pyrkimyksiä oppia Ukrainan sodasta haittaa hänen mukaansa se, että ne eivät ole valmiita vaarantamaan oman henkilöstönsä turvallisuutta. Tilaisuutta ei kuitenkaan olisi varaa missata.
– Itse asetetut rajoitteet rajoittavat lännen mahdollisuuksia perehtyä lähemmin siihen, miltä tulevaisuuden taistelukenttä näyttää. Tämä vaikeuttaa Ukrainan tukemista meneillään olevan sodan voittamiseksi, mutta myös vaikeuttaa sellaisten uusien puolustusteknologisten valmiuksien kehittämistä, jotka auttaisivat pitämään länsimaiset yhteiskunnat tulevina vuosikymmeninä turvassa.
