– Vaaleissa hallituspuolueet saivat vallan ja vastuun, joka velvoittaa laittamaan Suomen talouden kuntoon, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi antaessaan eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen palkkatasa-arvosta tiistaina.
Satosen mukaan hallitus haluaa turvata sen, että jatkossakin meillä suomalaisilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen ja toimivaan terveydenhuoltoon.
– Haluamme turvata sen, että maallamme on varaa panostaa turvallisuuteen. Haluamme turvata sen, että niin yrityksillä kuin julkisella sektorilla on varaa maksaa siellä työskenteleville ammattilaisille reilu palkka.
– Tämä kaikki turvataan vain sillä, että kansantaloutemme on terveellä pohjalla ja kasvaa. Se taas edellyttää uudistuksia työmarkkinoilla, Satonen jatkoi.
Työministeri totesi, että viennin palkankorotustason huomiointi on ratkaisevaa sekä Suomen kilpailukyvylle että julkisten palvelujen rahoitukselle.
– Tämän vuoksi valtakunnansovittelijat ovat jo 1960-luvulta lähtien katsoneet olevansa sidottuja työmarkkinoiden yleisen linjan, eli käytännössä vientialoilla syntyvän palkankorotuslinjan noudattamiseen.
Satosen mukaan hallituksen lakiesityksellä säädetään siis sovittelutoiminnan pelisäännöistä.
– Jatkossa sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.
– Sovittelijan olisi pyrittävä hakemaan ehdotuksissaan tasapainoa palkansaajien myönteisen ansiokehityksen ja ostovoiman sekä työllisyyden ja tuottavuuden kasvun turvaamisen välillä siten, että sovitteluratkaisuista ei aiheutuisi häiriötä tuleviin työmarkkinaneuvotteluihin, Satonen sanoi.
Hän totesi, että vasemmisto-oppositio kyseenalaistaa siis esityksen, jolla annetaan sovittelijoille ja sovittelulautakunnalle vahvempi selkänoja puolustaa kansantalouden kokonaisedun turvaavaa yleistä linjaa.
Lakiesityksellä ei rajoiteta sopimista
Satonen painotti, että jatkossakin palkankorotuksista saa neuvotella ja sopia täysin vapaasti – niin työehtosopimuksilla kuin työpaikoillakin.
– Lakiesitys koskee ainoastaan valtiollista sovittelutoimintaa, joskaan edes sovintoehdotukset eivät velvoita työmarkkinaosapuolia.
Lamavuosien keskustalainen pääministeri Esko Aho totesi viime viikolla, että vientivetoinen palkkamalli on tärkein asia, mikä meidän pitäisi Ruotsista ottaa myös Suomessa käyttöön.
– Ahon mukaan vientivetoinen työmarkkinamalli olisi pitänyt tehdä Suomessa jo 1990-luvulla, samaan aikaan Ruotsin kanssa. On valitettavaa huomata, että keskusta on ajautunut kauas entisen puheenjohtajansa Ahon ajoista, Satonen sanoi.
– Muu vasemmisto taas puolestaan jatkaa tutulla linjallaan, jossa jokaiselle Suomen kilpailukykyä ja kasvua edistävälle uudistukselle sanotaan kerta toisensa jälkeen ei. Ruotsissa vientivetoisen työmarkkinamallin arvon ymmärsivät jo 90-luvulla niin ay-liike kuin SDP:n johtama hallituskin.
Satonen totesi, että Ruotsissa sovittelijan liikkumatilasta määrätään asetuksella.
– Sovittelun tarkoituksena on pitää huolta vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Ruotsissa sovittelijan ei sovi esittää sovintoesitystä, jonka palkankorotukset ylittävät keskeisten teollisuusalojen palkankorotustason.
Satonen huomautti, että hallituksen esityksessä todetaan, että Ruotsin palkkatasa-arvokehitys ei tue arviota siitä, että vientivetoisen palkanmuodostusmallin noudattaminen johtaisi sukupuolten välisten palkkaerojen kasvamiseen, sillä Ruotsissa naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat kaventuneet vuosien 2000–2020 aikana.
Nämä ovat palkkaerojen syyt
Satosen mukaan palkkatasa-arvoa edistetään Suomessa myös jatkossa.
– Opposition väite siitä, että lakiesitys ajaisi jotkin alat palkkakuoppaan, ei pidä paikkansa.
Työministerin mukaan miesten ja naisten palkkaeroihin on kaksi keskeistä syytä.
– Toinen on selittämätön palkkaero, jossa samasta työstä maksetaan erilaista palkkaa. Tämä ei ole hyväksyttävää. Samasta työstä pitää maksaa sama palkka miehille ja naisille. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen vuosiksi 2024–2027 sopimalla samapalkkaisuusohjelmalla pyritään pureutumaan juuri tähän.
Hän muistutti, että hallitus on myös sitoutunut raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen sekä palkka-avoimuuden edistämiseen. Näiltä osin työryhmätyöt ovat käynnissä.
Toiseksi keskeiseksi syyksi palkkaeroihin Satonen nimesi työmarkkinoiden jakautumisen naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Keskeinen vaikuttamisen paikka tähän on kodeissa ja kouluissa.
– Sukupuolen ei pidä olla syy alanvalinnoille, vaan jokaista tulee kannustaa löytämään omat vahvuutensa sukupuolesta riippumatta.
Satonen huomautti myös, ettei lakiesitys estä tekemästä kohdennuksia aloille, jotka ovat muihin nähden palkkakuopassa.
– Palkkatasa-arvoa on mahdollista edistää kohdentamalla suuremmat korotukset palkkakehityksessä jälkeen jääneille aloille. Esitys jättää liitoille kaikki mahdollisuudet vaikuttaa palkkauksen vinoumiin. Ammattiliitoilla on osaamista ja kykyä sopia, mille aloille muita suurempia korotuksia kulloinkin kohdistetaan.
Satonen huomautti, että valtakunnansovittelija Anu Sajavaara totesi viime viikolla Ylelle, etteivät muutokset sovittelutyöhön ole ”kovin dramaattisia”, vaan samansuuntaisia periaatteita on noudatettu sovittelussa jo pitkään.
Viennistä riippuvaisessa kansantaloudessa palkkaraamin on löydyttävä vientialojen sopimusratkaisusta, totesi Satonen.
– Jos Suomi ei ole kilpailukykyinen, vientituotteet eivät mene kaupaksi. Jos vienti ei vedä, ei ole verotuloja, joilla maksaa julkisen sektorin palkkoja. Viennin kilpailukyky on jokaisen suomalaisen etu, niin hoitajien kuin opettajienkin.
Satonen muistutti, että hallitus vetosi työmarkkinaosapuoliin ensimmäistä kertaa viime vuoden marraskuussa, jotta osapuolet olisivat keskenään sopineet Suomen työmarkkinamallista muiden Pohjoismaiden tavoin.
– Nämä neuvottelut kuitenkin päättyivät, kun SAK lähti tuosta neuvottelupöydästä, eikä ole sinne palannut muiden palkansaajajärjestöjen pyynnöistä huolimatta.
– Tämä lakiesitys mahdollistaa sen, että jatkossakin voidaan sopia Suomen-mallista työmarkkinajärjestöjen kesken. Niin kauan kuin tällaista sopimusta ei kuitenkaan saada aikaan, Suomen kilpailukyky ja julkisen sektorin kestävyys turvataan tämän lakimuutoksen kautta, Satonen sanoi.
