Pommituksesta vaurioitunut asuintalo Ukrainan Donetskin Pokrovskissa. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV

Andrew Michta synkkänä: Viholliset näkevät pakkomielteemme välttää riskejä

Huippututkija kehottaa länttä varustautumaan ennen kuin on aivan liian myöhäistä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lännen kyky pidätellä autoritaarisia vastustajiaan, kuten Venäjää, Kiinaa ja Irania, näyttää nimekkään amerikkalaisen turvallisuuspolitiikan tutkijan, professori Andrew Michtan mielestä heikentyvän huolestuttavaa tahtia.

Yhdysvaltojen sotilaallinen pelote on hänen mukaansa osoittautunut viime vuosina katastrofaalisin seurauksin riittämättömäksi kolmessa eri tilanteessa: Venäjän aloittaessa täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022 sekä terroristijärjestö Hamasin ja myöhemmin myös Iranin iskiessä Israeliin, joka on USA:n tärkein liittolainen Lähi-idässä.

– Pelote on mielestäni epäonnistunut, koska Yhdysvallat ja sen länsimaiset liittolaiset ovat toistuvasti viestineet heikkoutta ja päättäväisyyden puutetta. Johtajamme horjuvat ja heijastavat epävarmuutta. Meillä näyttää olevan pakkomielle eskalaation hallintaan ja riskien välttämiseen yli kaiken. Vihollisemme näkevät tämän, johtajana Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevä Michta kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Pelotevaikutus perustuu siihen, että meillä on tarvittavat valmiudet vastatoimiin, ja ennen kaikkea kykyymme viestiä päättäväisyydestämme toimia. Ensin mainittua meillä on edelleen runsaasti, jälkimmäistä yhä vähemmän. Vihollisemme ovat huomanneet tämän ja pyrkivät jatkuvasti saavuttamaan etulyöntiaseman, hän toteaa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Andrew Michta on toiminut muun muassa George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaanina sekä professorina Yhdysvaltain laivastoakatemiassa.

Länsi tarvitsee Michtan mukaan nyt kipeästi johtajuutta – miehiä ja naisia, jotka pystyvät puhumaan suoraan siitä, miten vaaralliseksi maailma on muuttunut, miten hauraita alueelliset voimasuhteet nykyään ovat ja miten lähelle uutta sotaa olemme ajautuneet.

– Tarvitsemme johtajia, jotka nousevat diktaattoreita vastaan, hän sanoo.

– Kyse ei kuitenkaan ole vain johtajista. Kyse on meistä – kaikista, jotka arvostavat vapautta. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan elimme maailmassa, jossa riski oli vain rajallinen, ja samalla pyrimme madaltamaan riskitasoa entisestään. Nyt meidän on opittava uudelleen hyväksymään se, että riski on hallinnon ja turvallisuuden luontainen elementti, hän toteaa.

Läntisten yhteiskuntien kuppikuntaistuminen on Michtan mukaan tehnyt niistä heikkoja. Tämä vaarallinen kehitys olisi hänen mukaansa pysäytettävä, ja kansalaisten olisi ymmärrettävä, että oikeuksien on oltava tasapainossa vastuiden ja velvollisuuksien kanssa.

– Meidän on lakattava tuskailemasta eskalaation hallinnasta ja ymmärrettävä, että Venäjää pidättelee vain selvästi viesti sisusta nousta ja taistella tarvittaessa sitä vastaan, hän korostaa.

Nyt eletään hänen mukaansa syvenevän systeemisen epävakauden aikaa pitkälti siksi, että länsi on ollut ylimielinen, tuudittautunut kylmän sodan jälkeen katteettomaan turvallisuuden tunteeseen ja keskittynyt edistämään globalisaatiota. Diktaattorien pysäyttämisellä on jo kiire, mutta vielä ei ole peruuttamattoman myöhäistä muuttaa kurssia.

– On aika herätä, varustautua ja pysyä lujana, hän tiivistää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)