Kysymys Egyptin ja Gazan alueen välisellä rajalla sijaitsevan Philadelphi-käytävän hallinnasta on yhdysvaltalaisen emeritusprofessori Ronald Lindenin mukaan yksi keskeisistä esteistä Israelin ja palestiinalaisten äärijärjestö Hamasin välisen tulitauon tiellä.
Vajaat 15 kilometriä pitkälle ja vain jalkapallokentän levyiselle käytävälle sijoittuu muun muassa tärkeä Rafahin rajanylityspaikka, jonka kautta Gazaan on kuljetettu paitsi elintarvikkeita, lääkkeitä ja muita elintärkeitä hyödykkeitä, myös aseita, raketteja ja tunnelien rakennusmateriaalia.
– Lähes kahden vuosikymmenen ajan Hamas hyödynsi tätä reittiä tuodakseen aseita Gazaan, piilottaakseen ne tunnelilabyrinttiin ja tehdäkseen iskuja Israelia vastaan, Pittsburghin yliopiston professorina toiminut Linden sanoo The Hill -verkkolehdessä.
Pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen vaatimus Philadelphi-käytävän pysyvästä siirtämisestä israelilaisjoukkojen valvontaan saattaa Lindenin mukaan olla Israelin turvallisuuden näkökulmasta perusteltu, mutta johtaisi todennäköisesti taistelujen jatkumiseen ja uusiin kuolonuhreihin, eikä malli olisi Egyptin kannalta hyväksyttävä.
Hän ei usko myöskään YK:n tai arabimaiden asettamien rauhanturvajoukkojen tarjoavan uskottavaa ratkaisua räjähdysherkkään tilanteeseen, kun taas Natolla olisi siihen edellytykset.
– Halukkaista Nato-maista koottu joukkokokonaisuus voisi tarjota keinot ja muskelit rajan ja ylityspaikan turvaamiseksi, hän toteaa ja korostaa samalla, että näin luotava turvallisuusmekanismi vaatisi sekä Israelin että Egyptin siunauksen.
Naton joukkojen sijoittaminen Philadelphi-käytävään toteuttaisi Lindenin mukaan yhtä aikaa niin Israelin turvallisuusintressin kuin Hamasin vaatimuksen Israelin vetäytymisestä. Jo pelkästään tarjoamalla tällaista järjestelyä Nato testaisi osapuolten valmiutta sitoutua laajempaan tulitaukoon.
– Tehtävä olisi vaarallinen. Nato-joukot voisivat joutua maalitauluksi, kuten muissa vastaavissa operaatioissa on käynyt. Naton rajajoukon Philadelphissa olisi oltava aktiivinen ja aseistettu. Sen tavoite olisi kuitenkin rajallinen ja saavutettavissa: mahdollistaa elintärkeiden tarvikkeiden kulku Gazan asukkaille, estää Hamasia varustautumasta uudelleen ja poistaa ainakin yksi osa-alue israelilaisten sotilaiden ja gazalaisten välisestä suorasta ja murhanhimoisesta yhteenotosta, Linden sanoo.
Jos laittoman asevirran estämisessä onnistuttaisiin edes osittain, se voisi vähentää Israelin tarvetta hyökätä uudelleen Gazaan, hän arvioi.
Alueella on hänen mukaansa runsaasti ennakkotapauksia samankaltaisista järjestelyistä alkaen Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissingerin vuonna 1974 neuvottelemasta Egyptin ja Israelin joukkojen välisestä aseleposopimuksesta, jonka valvonnassa USA:n joukoilla oli ensi vaiheessa tärkeä rooli.
Hän muistuttaa Nato-maiden toimineen aiemmin muun muassa neuvoa-antavissa ja sotilaallisissa tehtävissä Irakissa, Libyassa, Afganistanissa ja Balkanilla. Naton joukot olivat keskeisessä asemassa taistelujen lopettamisessa Bosniassa vuonna 1995 ja Kosovon albaanien suojelemisessa vuonna 1999.
