Kotitalouksien ostovoima jatkoi kasvuaan alkusyksystä. Näin käy ilmi Tilastokeskuksen tiistaina 15. lokakuuta päivittämistä tiedoista, joiden mukaan palkansaajien reaaliansiot nousivat vuoden kolmannella neljänneksellä 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Nimellisesti ansiotaso nousi 2,6 prosenttia.
Palkansaajien ostovoima on elpynyt lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2023 alusta. Inflaatiopiikin aiheuttama elintasokuoppa on kuitenkin suuri, ja toipuminen lähestyy vasta puolivälin krouvia, arvioi Lähitapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.
– Kuluttajahintojen nousu on ollut täysin pysähdyksissä tämän vuoden helmikuusta lähtien, eli tänä aikana palkkojen nousu on kasvattanut hyvin myös ostovoimaa. Keskimäärin palkansaajat ovat kivunneet ostovoimakuopastaan miltei puoliväliin ja nopeimmin toipuneilla toimialoilla, kuten sosiaalityössä, rahoituspalveluissa ja uskonnollisissa organisaatioissa, kuopan reunakin alkaa jo häämöttää, Nummiaro sanoo tiedotteessa.
Ekonomisti laskee, että keskituloisen suomalaisen 3 700 euron kuukausipalkalla saa nyt noin 160 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tällöin ostovoima oli huipussaan. Alimmillaan suomalaisten elintaso oli vuoden 2023 alussa, jolloin keskituloisen kuukausipalkan ostovoima oli jopa 280 euroa jäljessä vuoden 2021 huippua. Kokonaisuutena inflaatio on rokottanut tällaisen palkansaajan elintasoa noin 7 000 euron edestä viimeisen reilun kolmen vuoden aikana.
– Inflaatio on keskimäärin syönyt palkansaajilta miltei kahden kuukauden ansiot, mutta piikki on vielä auki. Onneksi kuitenkin paineet kuluttajahinnoista on nyt päästetty pihalle, eivätkä edes jatkuvat geopoliittiset kriisipesäkkeet ole pystyneet nostamaan merkittävästi energian hintaa. Korkojen laskukin kääntyy pian inflaatiota merkittävästi alentavaksi tekijäksi. Tässä ympäristössä maltillisillakin palkkasopimuksilla reaaliansioiden toipuminen voi hyvin jatkua, jolloin elintasokuoppa tulisi kuitattua parissa-kolmessa vuodessa. Tällöin inflaation loppulasku jäisi lähelle kolmen kuukauden ansioita.
Nummiaro on pitkään puhunut pahan päivän puskureista, joiden tulisi ekonomistin mukaan vastata ainakin kahden mutta mieluusti kolmen kuukauden nettotuloja. Tällaisella varakassalla varustettu kotitalous näyttäisi selviävän inflaatioshokista säikähdyksellä.
Palkat nousevat joillain aloilla nopeammin kuin toisilla, mistä syystä myös ostovoima elpyy eritahtisesti. Nummiaro arvioi, että ensimmäisinä elintasokuopasta kipuavat paikallishallinnon työntekijät: heillä palkan ostovoima on enää 39 prosenttia jäljessä vuoden 2021 huippua.
– Työnantajasektoreista paikallishallinto on nousemassa nopeimmin ostovoimakuopasta, jäljellä alkaa olla enää viimeinen kolmannes. Kunta-alan palkkaohjelma sekä hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnit antavat eväitä muita ripeämpään nousuun.
Yksityisissä yrityksissä sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa palkan ostovoima on vielä 64 prosenttia jäljessä vuoden 2021 huippua, valtion budjettitaloudessa 73 prosenttia.
– Valtion palkkalistoilla toipuminen on ollut hitaampaa ja jäljellä on vielä kaksi kolmasosaa. Toki pitää muistaa, että palkkataso on myös lähtökohtaisesti muita työntekijäsektoreita korkeampi. Lisävärinää julkiselle sektorille tuovat hallinnon tehostamistoimet, jotka ovat johtamassa myös työpaikkojen karsimiseen, ekonomisti sanoo.
