Terveystalon ravitsemusterapeutti Hanna Korjonen kertoo blogissa, mistä makeanhimo johtuu ja miten siitä pääsee eroon.
Makeanhimosta käytetään myös nimeä sokeririippuvuus. Korjonen huomauttaa, että käsite on kiistanalainen.
Mieltymys makeaan on luontaista − totumme makean makuun jo äidinmaidossa, jossa on sokerin kaltaisia yhdisteitä. Jo tällöin se tuo meille turvaa ja mielihyvää. Tiedetään, että energiatiheät ruoat stimuloivat mielihyvähormonin eli dopamiinin eritystä. On siis vain ymmärrettävää, että sokerin tuottama mielihyvävaste elimistössä voi johtaa pakonomaiseen haluun syödä, Korjonen selventää.
Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan kuitenkin koukuttavuus tulee itse syömiseen ja sen palkitsevuuteen.
– Dopamiini ohjailee ajatuksia ja tarkkaavaisuutta, jonka vuoksi myös energiatiheät ruoat herkemmin mielessämme. Nyky-yhteiskunnassa ympäristön ruokavihjeet ja ruoan helppo saatavuus yhdessä dopamiinivaikutuksen kanssa lisäävät tehokkaasti makean ja mielihyvän yhteyttä.
Hänen mukaansa koukuttavuutta lisää myös syömiseen liittyvä tunnereaktio. Kun esimerkiksi alakulo helpottuu hetkellisesti makean syömisen avulla, tästä kehittyy ajan myötä vahvistuva oppimiskokemus.
– Tunnistat hyvin myös väsymyksen ja stressin vaikutuksen syömiseen. Ne tekevät meistä alttiimpia ympäristön ruokavihjeille sekä lisäävät mielitekoja makeaan ja mielihyvähakuisuutta. Nämä vaikutukset korostuvat erityisesti, jos aamun ja päivän aikana syöminen on jäänyt niukaksi tai epäsäännölliseksi.
Vaikka makeanhimo on Korjosen mukaan ihmisen luontainen ominaisuus, tietyillä keinoilla sitä voi pyrkiä hillitsemään. Hän muistuttaa, että usein makeanhimo on monen eri tekijän summa ja siksi on hyvä pysähtyä tunnistamaan makeanhimoa aiheuttavat asiat.
Ensimmäisenä Korjonen suosittelee huolehtimaan unesta ja stressinhallintakeinoista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että väsyneenä haemme herkästi piristystä ruoasta.
– Tähän on myös fysiologinen selitys. Laadultaan heikommat yöunet tai riittämätön määrä unta nostaa nälkähormonin pitoisuutta elimistössä, joka on omiaan lisäämään mielitekoja erityisesti energiatiheisiin ruokiin, kuten vaikkapa makeisiin.
Toinen huomioitava asia on se, että saat riittävästi energiaa. Hänen mukaansa energiavaje on yksi yleinen syy makeanhimoon. Myös verensokeri kannattaa pitää tasaisena, sillä verensokerin heittelyt voivat lisätä makeanhimoa. Siksi Korjosen mukaan on tärkeää, että ateriointi olisi säännöllistä ja monipuolista.
Vähemmän makeaan ruokavalioon tottuminen vie myös aikaa. Tämä johtuu Korjosen mukaan siitä, että kielen makusolut uusiutuvat noin kahden viikon välein.
– Täten saattaa olla, että reilumman tai lisätyn sokerin karsiminen voi jo muutaman viikon jälkeen johtaa siihen, että pienempi määrä sokeria tai sokeripitoista herkkua riittää tuomaan makean aistimuksen ja mielihyvän, Korjonen kertoo.
Joskus makeanhimo voi olla seurausta myös ympäröivistä tekijöistä. Jos makeaa tekee usein mieli, Korjonen suosittelee esimerkiksi välttämään makean varastoimista kotiin ja ostamaan pienempiä pakkauksia.
Monesti makean syöminen voi liittyä myös niin sanottuun tapasyömiseen. On opittu, että tietyissä tilanteissa syödään makeaa. Yksi esimerkki voi Korjosen mukaan olla televisiosarjan katsominen. Tällaisista tavoista kannattaa pyrkiä irti.
– Opettele nauttimaan makeasta myös ilman, että teet muita asioita samalla. Makean syömiseen tietoisen hitaasti keskittyminen mahdollistaa suuremman nautinnon herkkuhetkestä, ja se voi myös helpottaa makean annoskoon hallintaa, Korjonen vinkkaa.
Viimeisenä keinona ravitsemusterapeutti kannustaa työstämään suhdettaan makeaan. Jos makean syömisen kieltää itseltään kokonaan, suhde makeaan voi vinoutua. Siitä voi tulla eräänlainen ”palkintoarvo”, joka osaltaan vain lisää makeanhimoa.
– Sallivampi suhtautuminen makeaan voi pidemmällä aikavälillä auttaa sen syömisen hallinnassa. Lisäksi on hyvä pyrkiä tunnistamaan, onko makealle muodostunut muita merkityksiä kuin ”harmiton herkuttelu”. Helpottaako makea vaikeissa tunnetiloissa, vahvistaako se iloisia hetkiä tai palkitseeko sillä pitkän viikon jälkeen? Toimiiko makea arjessa piristäjänä tai tsemppaajana pitkän työpäivän aikana? Jos kyllä, on tärkeää työstää tunnesyömistä ja pohtia myös muita keinoja helpottaa omaa olotilaa, Korjonen toteaa.
