Poliisihallituksessa tehty analyysi osoittaa, että ampuma-aseella tehdyistä rikoksista loppujen lopuksi vain pieni osa on vakavia väkivaltarikoksia, kuten törkeitä ryöstö- tai pahoinpitelyrikoksia tai henkirikoksia, mukaan lukien niiden yritykset.
Koko maassa noin viidessä prosentissa vakavista väkivaltarikosjutuista rikos on tehty ampuma-aseella.
Vuoden 2022 alun jälkeen suurimmat kuukausittaiset määrät ampuma-aseella tehdyiksi kirjattuja vakavia väkivaltarikoksia on ollut kuluvan vuoden huhtikuussa ja elokuussa. Kuukausittaiset lukumäärät ovat tyypillisesti olleet noin viidessä tapauksessa.
Vaikka ampuma-aserikosten kokonaismäärässä on havaittavissa muutama vuosi sitten alkanutta kasvavaa kehitystä, määrä on vuoden 2024 alkupuolella ollut alhaisemmalla tasolla kuin vielä vuoden 2021 alussa.
− Kasvu vaikuttaa liittyvän erityisesti perustekomuotoisten ampuma-aserikosten lisääntymiseen. Lievät ampuma-aserikokset ovat olleet melko samalla tasolla viimeisen kahden vuoden ajan ja myöskään törkeissä ampuma-aserikoksissa ei ole havaittavissa tapahtuneen juurikaan muutoksia viimeisten vuosien aikana, selventää tiedotteessa analyytikko Mika Sutela Poliisihallituksen analyysitoiminnoista.
Ampuma-aseisiin liittyvät poliisin tehtävämäärät ovat pidemmällä aikavälillä pysyneet jokseenkin samalla tasolla.
– Uudehkona ilmiönä väkivalta on siirtynyt kodeista kaduille ja julkisille paikoille. Menneillä vuosikymmenillä julkisilla paikoilla tapahtuneet ampumiset ovat liittyneet rikollisjärjestöihin, kovan luokan rikollisiin, mutta nykypäivänä rikollista taustaa omaavia, melko tavallisiakin ihmisiä on siirtänyt rikoksensa kaduille. On hyvä muistaa iso kuva, jossa 2000-luvun alusta henkirikosten määrä on puolittunut, Sutela kirjoittaa raportissa.
Loppukesän ja alkusyksyn aikana tehdyssä analyysissä on koottu yhteen tietoa, joka koskee aselupia ja ampuma-aseisiin liittyvää rikollisuutta.
− Kyseessä on ensimmäinen laaja ampuma-aseisiin liittyvä analyysikokokonaisuus, joka Suomen poliisissa on koskaan tehty, toteaa Sutela.
Raportti pohjautuu julkisiin lähteisiin, kuten tutkimuksiin, medialähteisiin ja poliisin tilastojärjestelmästä saataviin tietoihin. Raportissa on sivuttu kaikkia poliisin ydinprosesseja: valvonta- ja hälytystoimintaa, lupahallintoa sekä rikostorjunta- ja liikenneturvallisuustyötä.
− Analyysin taustalla on hallitusohjelma, jossa on kirjattuna useita törkeisiin ampuma-aserikoksiin liittyvän sääntelyn uudistustoimenpiteitä, kertoo tiedotteessa poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.
Toiseksi raportin mukaan taustalla on se, että kesän 2024 aikana Poliisihallituksessa heräsi kysymys siitä, mitä kevään ja alkukesän aikaisten yksittäisten ampumistapausten takana on.
Suurin osa Suomen ampuma-aseista on luvallisesti hallussa pidettyjä. Ampuma-aseisiin liittyviä rikoksia tehdään usein kuitenkin aseilla, joiden hallussapitoon ei ole annettu lupaa. Nämä voivat olla anastettuja tai perintönä saatuja.
Kyse voi myös olla puutteellisesti deaktivoiduista ampuma-aseista, jotka on tehty uudestaan ampumakelpoisiksi.
Luvattomien ampuma-aseiden määrää on erittäin vaikea arvioida, Sutela kirjoittaa analyysissaan. Luvallisten ja luvattomien aseiden yhteenlaskettu määrä on Suomessa tilastoinnin virhemahdollisuudetkin huomioon ottaen kuitenkin kansainvälisesti huomattavan korkea.
Vuonna 2022 poliisi otti pois noin 2900 laitonta ampuma-asetta, 170 ilma- ja kaasuasetta ja 770 aseen osaa tai muuta aseena käytettävää esinettä. Luvattomia aseita on myös viety romutettavaksi kasvavia määriä: viime vuosina yli 20000 kappaletta vuodessa.
Ampuma-aseen ja vaarallisen esineen luvaton maahantuonti paljastuu yleensä raja- tai tullitarkastuksessa. On pitkälti sattumanvaraista, milloin maahan saapuva henkilö joutuu tarkempaan raja- tai tullitarkastukseen, jossa ampuma-ase tai vaarallinen esine löydetään.
Ampuma-aserikoksen tunnusmerkistö täyttyy myös silloin, kun ampuma-ase tilataan internetin välityksellä ja paketti on lähtenyt matkaan.
Käytännössä Suomeen tulee kansainvälisten satamien kautta huumeita, aseita ja ihmisiä laittomasti. Poliisin ulkoisessa toimintaympäristöanalyysissä on todettu, että Ukrainan sodalla voi vielä odottamattomiakin vaikutuksia.
Erilaiset riskit kasvavat EU:n alueella, kun sota mahdollisesti taukoaa tai päättyy.
– Taistelujen laantuessa Euroopassa voi alkaa liikkua yhä enemmän huumeita sekä ampuma-aseita, jotka voivat päätyä rikollisjengien käsiin. KRP:n hallussa on jo nyt ollut tiedustelutietoihin perustuvia viitteitä sotilasaseiden päätymisestä Ukrainasta Suomeen rikollisten käsiin, raportissa todetaan.
Analyysi tuo esiin sen, että ampuma-aseisiin liittyvien rikosten ja häiriöiden ennalta ehkäisevässä työssä tarvitaan muun muassa sidosryhmäyhteistyötä ja että lupaharkinta on keskeinen osa tätä ehkäisevää toimintaa. Lupavalvonta puolestaan on keskeinen osa rikosten paljastavaa toimintaa.
– Aseellisen väkivallan tekijäpiirin kartoittaminen on erittäin tärkeää, sillä se voi edistää parempia ehkäisykeinoja tällaisen rikollisuuden torjumiseksi ennalta.
