Eduskunnan puolustusvaliokunta on antanut lausuntonsa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Puolustusvaliokunta antoi lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön.
– Puolustusvaliokunta arvioi saamansa selvityksen perusteella, että Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja asettaa sen vakavan haasteen eteen. Venäjä on hyökkäyssodan myötä valinnut avoimen ja vaikeasti ennakoitavan vastakkainasettelun lännen kanssa. Venäjä käyttää ydinaseilla uhkailua vastuuttomasti politiikan välineenä ja se hakee määrätietoisesti tukea ja kumppaneita omalle lännenvastaiselle politiikalleen, valiokunnan tiedotteessa kerrotaan.
– Venäjän yhteistyö Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kanssa on osa pyrkimystä rakentaa kansainvälinen järjestys uudelleen. Samalla Venäjä on kyennyt ylläpitämään ja kehittämään sodankäyntikykyään Ukrainassa käynnistä olevista taistelutoimista ja kokemistaan huomattavista miehistö- ja kalustotappioista huolimatta.
Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että Venäjän vihamieliset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan ja että Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen on kasvanut merkittävästi. Suomen itärajan välineellistetyn maahantulon tilanne on esimerkki hybridihyökkäyksestä. Selonteossa arvioidaan, että Suomeen kohdistuvat hybridiuhat eivät ole lähiaikoina pienenemässä, vaan niiden intensiteetti ja keinovalikoima vaihtelevat.
– Valiokunta korostaa tehokkaan rajaturvallisuusjärjestelmän merkitystä tärkeänä esimerkkinä mainittujen hybridiuhkien torjunnassa.
Selonteossa todetaan, että Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja että Suomi osallistuu laaja-alaisesti liittokunnan toimintaan.
– Linjaus on valiokunnan arvion mukaan hyvin perusteltu tässä ajassa, jossa turvallisuuspoliittinen näkyvyys on heikko. Suomen Nato-profiilin rakentumisen kannalta valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että selonteossa ilmennetään Suomen kiinnostus koko liittokunnan alueen turvallisuuskysymyksiin, kuten myös niihin kysymyksiin, jotka eivät suoranaisesti liity pelotteeseen ja puolustukseen.
Puolustusvaliokunnan lausunnossa korostetaan myös Euroopan unionin määrätietoisen ulkoisen toiminnan merkitystä läheisten ja toimivien kumppanuussuhteiden ylläpitämisessä eri puolille maailmaa. Valiokunta tukee myös pyrkimyksiä perustaa erillinen puolustusministerikokoonpano EU:n neuvostoon.
Selonteko linjaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin.
– Puolustusvaliokunta painottaa sanaparin ytimen olevan sen joustavuudessa ja monitulkintaisuudessa. Suomen turvallisuusympäristön ollessa pitkäkestoisesti ja perustavalla tavalla heikentynyt, on erityisen tärkeää, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikan liikkumavaraa kansallisesti kavenneta.
Vasemmistoliitolta eriävä mielipide
Puolustusvaliokunnan lausuntoon sisältyy yksi eriävä mielipide vasemmistoliitolta, joka arvostelee muun muassa käsitettä ”arvopohjaisesta realismista”.
– Tämä käsite on hyvin monitulkintainen ja lopulta sen sisältö tulee muodostumaan Suomen konkreettisesta toiminnasta ulko- ja turvallisuuspoliittisissakysymyksissä. Vasemmistoliitto painottaa, että Suomen tulee aina olla ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolella. On tärkeää, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu edelleen vahvasti sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön. Arvoja ei saa pudottaa pois kovan realismin ja kaupallisten intressien tieltä, eriävässä mielipiteessä sanotaan.
Vasemmistoliitto ottaa kantaa myös puolustusmenoihin.
– Vasemmistoliiton mielestä Suomen ja Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia puolustusmäärärahat on pysyvien menojen osalta syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin. Jatkossa menojen on vastattava todelliseen maanpuolustuksen tarpeeseen BKT:n kehityksestä riippumatta, jolloin menot voivat olla tarpeen mukaan joko yli tai alle 2 prosenttia BKT:sta.
Suomen pitää vasemmistoliiton mielestä harjoittaa ”vastuullista asevientiä”.
– Suomen ei tule viedä puolustustarvikkeita hyökkäyssotaa, humanitaarista oikeutta loukkaaviin tai systemaattisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviin maihin. Asevientiä koskeva valvonta on ulotettava myös aseiden tuontiin, ja ihmisoikeusarvioinnin ja humanitaarisen oikeuden tavoitteiden huomioimisen on oltava osa kaikkea asekauppaa. Suomen tulee myös aktiivisesti valvoa asevientiä ja kieltää välittömästi kaikki asevienti ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin kuten Turkkiin ja Israeliin.
