Vuoden 2022 tammikuussa pääkaupunkiseudulle harhautunut, pienimuotoisen mediamylläkän aikaansaanut nuori metsäpeurahirvas oli lähtöisin Suomenselän osakannasta. Peuran alkuperä selvisi Luonnonvarakeskus Luken ja Metsähallituksen yhteisessä tutkimuksessa, joka julkaistiin tiedelehdessä viime viikolla.
Nuori metsäpeura ehti liikkua useamman päivän ajan Helsingissä, ennen kuin se saatiin kiinni kaupungin keskustasta.
Peura toipui koettelemuksistaan Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalassa, josta se siirrettiin Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaan. Sittemmin se vapautettiin luontoon osana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa toteutettua palautusistutusta.
Koska peuran alkuperä oli tuntematon, sen perimä tarkistettiin mahdollisen pororisteymän varalta ennen vapauttamista totutustarhasta. Risteytyminen tunturipeurasta kesytetyn poron kanssa vaarantaa metsäpeuran perimää, eikä perustettavaan uuteen osakantaan haluttu siksi risteymätaustaista yksilöä, Metsähallitus kertoo tiedotteessa.
Korkeasaaren eläintarha ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutti selvittivät ensin yksilön emälinjan mitokondrio-DNA:sta. Luonnonvarakeskuksen myöhemmin toteuttama koko genomin sekvensointi eli koko perimän selvittäminen vahvisti nuoren uroksen metsäpeuraksi sekä paljasti lisäksi sen, mistä yksilö oli kotoisin.
– Metsäpeura oli lähtöisin Suomenselän osakannasta, johon kuuluvia eläimiä liikkuu muun muassa Ähtärin ja Multian seudulla. Tämä sopii hyvin yksiin peurasta Päijänteellä tehtyihin havaintoihin ja sen oletettuun kulkureittiin, kertoo metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksen Eräpalveluista.
Genomin sekvensointi tuottaa paljon erilaista tietoa yksilön taustasta, joten sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi metsäpeurakannan levittäytymisen tutkimisessa.
Menetelmä on kuitenkin aikaa vievä ja toistaiseksi myös suhteellisen kallis, joten Luonnonvarakeskus ryhtyy kehittämään kevyempää tapaa, jota voidaan käyttää risteymien tunnistamisessa.
– Tekniset työkalut ovat jo melko pitkälle olemassa, mutta meidän täytyy muokata ja kehittää ne kohdelajille sopiviksi, Helsingin metsäpeuran perimän selvittämistä koordinoinut tutkimusprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Metsäpeurojen mahdollisen risteymästatuksen selvittäminen on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa taustaltaan tuntemattomia yksilöitä halutaan käyttää palautusistutuksen tai eläintarhakannan kantayksilöinä.
Samaan aikaan Helsingistä pyydystetystä peurasta otettujen näytteiden kanssa analysoitiin näytteet myös kolmesta muusta yksilöstä, joista kaksi osallistui palautusistutukseen ja yksi oli löytynyt kuolleena metsäpeuran levinneisyysalueen ulkopuolelta.
Metsäpeuroja elää Suomessa Kainuussa ja Suomenselällä yhteensä noin 3 000 yksilöä. Lisäksi Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen tuntumassa on kummassakin muutaman kymmenen yksilön kokoinen, palautusistutettu osakanta.
