Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Myanmarin (entisen Burman) hallitseva sotilasjuntta on tehnyt hurjan voiton valuuttakurssimarkkinoilta, kertoo The Economist -lehti.
Economistin mukaan Tatmadaw -nimellä tunnetut asevoimat ovat ansainneet 1,8 miljardia dollaria (6,4 biljoonaa kyatia) valuuttamarkkinoilta viimeisen vuoden aikana. Lehti perustaa tietonsa Myanmar-asiantuntija Jared Bissingerin tekemään analyysiin.
Tuotot ovat Economistin mukaan suurempia kuin maan sotilasbudjetti. Tuottojen takana ei ole markkinoiden nousu, vaan rahat on varastettu vientiyrityksiltä väärennetyllä valuuttakurssijärjestelmällä.
Järjestelmä toimii siten, että Myanmarista ulkomaille tavaroita vievät tahot ansaitsevat tuloja ulkomailta vieraassa valuutassa, mutta heidän pitää kirjata voitot kotimaan valuutassa kyatissa.
Vientiyrityksille olisi edullisinta vaihtaa tuotot kyatiin vallitsevalla markkinakurssilla (1 dollari on noin 4400 kyatia), mutta vuodesta 2022 lähtien he ovat joutuneet tekemään kirjaukset kahdella sotilasjuntan asettamalla kurssilla.
Neljännes vientituloista on muunnettava juntan asettamaan ’viralliseen kurssiin’, joka on 2100 kyatia per dollari, ja joka ei vastaa markkinakurssia. Kolme neljäsosaa vientituloista on kirjattava ”online-alustakurssilla”, joka on noin 3500 kyatia per dollari. Sotilasjuntan hallitsema keskuspankki valvoo tiukasti kauppoja Lontoossa sijaitsevan alustan kautta.
Lopputuloksena on, että kolmasosa viejien tuloista menee sotilasjuntalle. Varat käytetään juntan sotilasmenoihin. Maa tarvitsee ulkomaanvaluuttaa muun muassa sotilasvarusteiden ostamiseen, joista suurta osaa Myanmar ei pysty valmistamaan itse. Yksityiset yritykset auttavat armeijaa tuomaan aseita Thaimaasta Venäjälle ulottuvan hämärän kauppaverkoston kautta. YK:n mukaan tämän verkoston kautta käydään kauppaa noin 250 miljoonalla dollarilla vuosittain.
Myanmar kärsii muun muassa isosta budjettialijäämästä ja Yhdysvaltain asettamista pakotteista. Myanmarin fossiilisten polttoaineiden varannot ovat myös kuihtuneet. Uudet porausprojektit ovat päättyneet, kun suuret öljy-yhtiöt ovat lähteneet maasta pois.
Myanmarin tärkeimmät vientituotteet ovat vaatteet ja kaasu, joiden myynti ulkomaille on laskenut jyrkästi.
Sotilasjuntta on turvautunut rahan painamiseen kotimaisten menojen rahoittamiseksi. Maanpaossa elävien oppositioedustajien mukaan sotilashallitus on painanut rahaa 6,8 miljardin dollarin edestä sen jälkeen, kun se kaappasi vallan vuonna 2021. Tämä on vauhdittanut inflaatiota. Peruselintarvikkeiden hinta on noussut 426 prosenttia vallankaappauksen jälkeen. Puolet maan yli 50-miljoonaisesta väestöstä elää köyhyydessä.
