Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksen mukaan Suomen listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmää on syytä muuttaa joiltakin pieniltä osin.
Nykyjärjestelmä vääristää yritysten päätöksiä, mistä seuraa hyvinvointitappioita. Tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei suuremmalle rakenneremontille ole tarvetta, ongelmien korjaaminen onnistuu muuttamalla järjestelmän keskeisiä parametreja. Tutkijat ehdottavat pohdittavaksi niin normaalituoton osuuksia (8 %) kuin omistajatasolla verotettavia osuuksia (25 % ja 85 %).
Etlan mukaan tutkimus osoittaa Suomen nykyjärjestelmän vääristävän yritysten päätöksiä, mistä puolestaan seuraa hyvinvointitappioita.
– Tutkimus myös näyttää sen, että ongelma voidaan korjata muuttamalla keskeisiä veroparametreja, kertoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Hänen mukaansa Suomen eriytetyn tuloverojärjestelmän haasteeksi on tunnistettu listaamattomien yhtiöiden toiminnan tuottojen verottaminen. Haasteeksi muodostuu erityisesti välttämättömyys jakaa listaamattoman yhtiön toiminnan tuotot verotusta varten kahteen osaan: korvaukseksi pääomalle ja korvaukseksi työlle.
Nykyjärjestelmä on ratkaissut tulonmuuntoon liittyvät hankaluudet jakamalla listaamattomasta yhtiöstä saatavat tulot mekaanisesti kahteen osaan (niin kutsuttu split-järjestelmä), mutta järjestelmään on silti jäänyt kehitettävää.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Suomen listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmän rakenne kohdallaan perustuu tuoreeseen, tieteellisessä aikakausijulkaisussa julkaistuun artikkeliin, jonka ovat kirjoittaneet Seppo Kari ja Olli Ropponen.
Tutkimus osoittaa Suomen nykyjärjestelmän vääristävän yritysten päätöksiä, mistä puolestaan seuraa hyvinvointitappioita. Tutkimus myös näyttää sen, että ongelma voidaan korjata muuttamalla keskeisiä veroparametreja.
– Ongelma ei siis ole järjestelmän rakenteessa. Järjestelmä saadaan kuntoon sen keskeisten parametrien sopivilla valinnoilla. Näiden parametrien tulisi myös seurata muun verotuksen muutoksia, sanoo Ropponen.
”Huojennetulla osingolla on keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä”
Keskeisessä roolissa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat normaalituottoasteen taso (nykyisin 8 %) ja omistajatason verotukseen sisällytettävän osinkotuoton osuus (25 % tai 85 %). Tutkimus osoittaa, että näiden suuruuksia on aihetta pohtia ja lisäksi niiden tulisi riippua muista veroparametreista.
Myöskään listaamattomien yhtiöiden verotuksen euromääräiselle rajalle ei ole tarvetta, nykyisin raja on 150 000 euroa.
– Järjestelmän rakenteen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on välttää listaamattomien yhtiöiden toiminnan tuottojen kaksinkertainen verottaminen. Huojennetulla osingolla on siis keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä, vaikka tätä onkin arvosteltu ehkä järjestelmää täysin ymmärtämättä, toteaa Ropponen.
Mahdollinen puuttuminen julkisuudessakin kritisoituun some-vaikuttajien yritysten nettovarallisuuksien kasvattamiseen on Ropposen mukaan syytä tehdä korjaamalla nettovarallisuuden laskentaperiaatteita. Listaamattomien yhtiöiden split-järjestelmää ei pidä hänen mukaansa tästä syystä muuttaa.
