Viime vuonna Suomi myi palveluita Yhdistyneille kansakunnille 5,4 miljoonalla dollarilla ja tuotteita 3,8 miljoonalla dollarilla. Kolme suurinta kategoriaa maamme myynnissä olivat lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet, hallinto- ja johtamispalvelut sekä maatalous-, kalastus- ja metsätalouspalvelut.
– Suomessa ei olla vielä hyödynnetty YK:ta tärkeänä kauppakumppanina. Myyntimme YK:lle ei valitettavasti ole yltänyt Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasolle, sanoo YK-hankintojen asiantuntija Marjukka Holopainen-Rainio Business Finlandista.
Hänen mukaansa esimerkiksi Tanska on myynyt jo usean vuoden ajan yli miljardilla dollarilla, ja sijoittunut YK:lle kymmenen parhaiten myyvän maan joukkoon.
Toisin kuin Tanskassa, Suomessa ei ole YK:n hankintakeskuksia. Kööpenhaminassa on 11 YK:n hankintoja hoitavaa organisaatiota. Siellä on myös maailman suurin humanitaaristen tarvikkeiden varasto, UNICEF Global Supply and Logistics Hub.
Suomi tuplasi myyntinsä YK:lle 15 miljoonaan dollariin koronan aikaan muiden Pohjoismaiden yltäessä jopa satoihin miljooniin dollareihin.
Holopainen-Rainio haastaa sekä yrityksiä että valtionhallintoa miettimään voisiko YK olla meillekin strategisesti tärkeä kumppani, johon satsata resursseja. Esimerkiksi Suomeen voitaisiin hyvinkin rakentaa yksi YK:n hankintakeskus.
YK on maailman suurimpia tavaroiden ja palveluiden ostajia
YK tekee hankintoja vuosittain 25–30 miljardin dollarin arvosta. Business Finland listaa YK:n viimeisimmän, vuoden 2023 tilastoraportin keskeiset hankintasektorit, jotka ovat terveys 4,8 miljardia dollaria, rakentaminen, tekniikka ja tiede 3,5 miljardia dollaria sekä elintarvikkeet ja maatalous 2,7 miljardia dollaria.
YK koostuu noin sadasta erilaisesta organisaatiosta, virastosta, ohjelmasta ja rahastosta, joilla on oma hankintatapansa. Kolme suurinta hankkijaa ovat UNICEF (Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto) 5,2 miljardia dollaria, WFP (Maailman ruokaohjelma) 4,5 miljardia dollaria ja YK:n sihteeristö 2,9 miljardia dollaria.
Kylmälaitevalmistaja Porkka on myynyt YK:lle jo pitkään ja vakiinnuttanut yhteistyönsä järjestön kanssa.
– Toimitamme YK-järjestöille lämpötilasäädeltyjen rokotteiden säilytykseen suunniteltuja kylmä- ja pakastevarastoja. Järjestöt arvostavat erityisesti yritysten vastuullisuutta sekä kykyä toimittaa kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Kaupankäynti järjestöjen kanssa on pitkäjänteistä mutta palkitsevaa, vaikka kova kansainvälinen kilpailu onkin aina läsnä, kertoo Porkan myyntijohtaja Petri Hiilloste.
Luotisuojaliivivalmistaja Sioen Ballistics Oy on puolestaan toimittanut YK:n organisaatioille suojavarusteita jo vuosia.
– YK:n työntekijät joutuvat toimimaan usein kriisialueilla hankalissa ja vaarallisissakin tehtävissä. Sioen Ballisticsin ballistiset liivit varmistavat turvallisemman työskentelyn ja että kaikki työntekijät palaavat turvallisesti kotiin. YK:n kanssa toimiminen on merkityksellistä kriisialueiden heikossa asemassa olevien auttamista, sanoo Sioen Ballistics Oy toimitusjohtaja Mikko Häikiö.
– Näiden lisäksi YK on hankkinut suomalaisilta yrityksiltä esimerkiksi logistisia palveluita kuten lentoja, erilaisia pakkaustuotteita ja konsulttipalveluita, tiivistää Holopainen-Rainio.
Vuosina 2015–2020 YK:n hankintaportaalissa oli alle 400 suomalaista yritystä rekisteröityneenä, mutta vuonna 2023 luku on noussut jo lähes 700:aan. Suurin osa rekisteröityneistä suomalaisyrityksistä on pieniä ja keskisuuria. Luvussa ovat mukana myös erilaiset tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijaorganisaatiot.
