Helsingin Seurasaaren ulkomuseossa sijaitseva, Savitaipaleelta siirretty rakennus. LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM

Museoviraston yt-neuvottelut päättyivät – sulkee muun muassa Seurasaaren

Taloutta sopeutetaan lomauttamalla liki koko henkilöstö.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Museoviraston yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. Neuvotteluissa haettiin 3,2 miljoonan euron leikkauksia vuoden 2025 toimintamenoista.

Museovirasto kertoo tiedotteessa, että Suomen kansallismuseon museokohteista suljetaan Seurasaari, Hvitträsk, Louhisaari sekä Langinkoski.

Kulttuuriympäristöön, kokoelmiin ja museoalaan liittyvät asiantuntija- ja viranomaispalvelut supistuvat ja hidastuvat, ja kehittämishankkeita keskeytetään.

Taloutta sopeutetaan lomauttamalla viraston lähes koko henkilöstö eri pituisiksi ajoiksi, vähentämällä määräaikaisuuksia, jättämällä kausityöntekijöitä palkkaamatta sekä leikkaamalla palvelunostoja mittavasti.

– Kulttuuriperintöalasta laajasti vastaavan Museoviraston taloudellinen tilanne on jo ennestään tukala, joten sopeutustoimet ovat ankaria. Eurooppalaisessa vertailussa virasto vastaa tehtävistään jo nykyisinkin niukoilla voimavaroilla, sanoo Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo tiedotteessa.

Museovirasto toteuttaa henkilöstöratkaisuilla noin 2,4 miljoonan euron säästöt vuonna 2025. Vapautuvia tehtäviä jätetään täyttämättä, uusia määräaikaisuuksia ei aloiteta, ja kausityöntekijöitä jätetään rekrytoimatta.

Lisäksi virasto lomauttaa noin 150 henkilöä eri pituisiksi jaksoiksi, neljästä viikosta toistaiseksi jatkuviin. Museovirastossa työskentelee vakituisesti noin 220 henkilöä.

Yt-neuvottelujen lähtökohtana oli neuvotella myös enintään 30 henkilön irtisanomisesta. Irtisanomiset voidaan kuitenkin nyt välttää muilla henkilöstöratkaisuilla ja mittavilla palvelunostojen leikkauksilla. Vuodelle 2025 suunnitelluista palvelunostoista Museovirasto leikkaa noin 20 prosenttia eli 1,4 miljoona euroa.

Museovirastossa nyt käydyissä neuvotteluissa ei päädytty merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin, sillä Museovirasto on jo vuoden kuluttua yhdistymässä uudeksi virastoksi yhdessä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa, osana opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuudistusta.

Neuvottelujen aikana julkisuuteenkin nousseen, Museovirastossa toimivan kulttuuriperintöalan erikoiskirjaston toimintaa supistetaan ja toimintamallia muokataan, mutta kirjastoa ei lakkauteta.

Rahoituskehykset ovat pienentymässä edelleen ja sopeutustarve jatkuu, joten Museovirasto valmistautuu käymään seuraavat yhteistoimintaneuvottelut keväällä 2025.

Suomen kansallismuseoon kuuluvista museokohteista neljä joudutaan yt-neuvottelujen tuloksena sulkemaan toistaiseksi. Helsinkiin vuonna 1909 perustettu Seurasaaren ulkomuseo on suosittu perheiden ja ulkomaisten matkailijoiden vierailukohde.

Hvitträsk Kirkkonummella on arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen ateljeekoti, joka on kansainvälisesti Suomen tunnetuimpia jugend-kokonaisuuksia. Louhisaaren kartanolinna Askaisissa on Suomen vanhin ja toinen säilyneistä 1600-luvun kartanolinnoista ja tunnettu marsalkka Mannerheimin syntymäkotina.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa on kansainvälisesti harvinainen Venäjän keisarin residenssi. Museoiden sulkemisella on merkittävä vaikutus alueidensa matkailuun ja elinvoimaan.

Aukioloaikoja tai ohjelmistoja supistetaan myös muissa Suomen kansallismuseon kohteissa: Hämeen linnassa, Olavinlinnassa, Tamminiemessä, Vankilassa sekä Suomen merimuseossa. Tällä on vaikutusta myös kumppaniyrityksiin ja luovan alan toimijoihin.

Kansallismuseossa Helsingissä on meneillään mittava laajennus- ja peruskorjaushanke. Museo on tarkoitus avata keväällä 2027, mutta museolta puuttuvat sekä sulkuajalta saamatta jäävät tulot että laajenevan toiminnan ja palveluiden edellyttämä lisärahoitus.

Neuvottelujen päätöshetkellä arvio on, että Kansallismuseota ei voida avata tavoitellussa aikataulussa rakennushankkeiden valmistuttua. Viivästys merkitsee laskennallisesti yli 250 000 euron tulonmenetystä joka kuukausi.

Museoviraston lakisääteinen kulttuuriympäristön asiantuntija- ja viranomaistyö painottuu muinaisjäännösten suojeluun, valtion ja kirkolliseen rakennusperintöön, rakennusperintölailla suojeltuihin kohteisiin sekä maailmanperintökohteisiin.

Leikkausten ja lomautusten vuoksi asiantuntija- ja viranomaispalveluihin tulee viivettä: esimerkiksi lupien, lausuntojen ja avustusten käsittelyajat pitenevät.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)