Työperusteisten oleskelulupien käsittely on sujuvoitunut, kertoo Maahanmuuttovirasto. Ensimmäistä työperusteista oleskelulupaa hakenut saa nyt myönteisen lupapäätöksen keskimäärin 23 päivässä. Myös kielteisten päätösten käsittelyajat ovat lyhentyneet, ja niihin saa päätöksen keskimäärin 87 päivässä.
Viime vuoden syyskuussa myönteisen työperusteisen oleskeluluvan sai 55 päivässä ja kielteisen 125 päivässä.
Erityisosaamista vastaaviin asiantuntijatehtäviin Suomeen pääsee nyt keskimäärin yhdeksässä päivässä (syyskuu 2023: 12). Erityisasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on korkeakoulututkinto tai työssä hankittua erityisosaamista, ja joka ansaitsee vähintään 3 600 euroa kuukaudessa.
Myös työperusteisen jatkoluvan saa nyt nopeammin kuin vuosi sitten. Jatkoluvan käsittely kestää keskimäärin 20 vuorokautta (syyskuu 2023: 63 vuorokautta).
Opiskelijan ensimmäisen oleskeluluvan saa nyt keskimäärin kahdeksassa vuorokaudessa, kun viime vuonna käsittelyssä kesti keskimäärin 36 vuorokautta.
– Nopeutuva käsittely ei tarkoita, että jättäisimme kansallisen turvallisuuden vähemmälle huomiolle. Päinvastoin, olemme kiinnittäneet erityistä huomiota turvallisuuteen esimerkiksi tiivistämällä viranomaisyhteistyötä. Kehitystyön pitää olla huolellista, jotta käsittelyssä huomataan aina mahdolliset riskitekijät, kertoo ylijohtaja Ilkka Haahtela tiedotteessa.
Maahanmuuttovirasto jatkaa ensi vuonna lupakäsittelyn kehittämistä. Tavoitteena on, että sujuva lupakäsittely helpottaa ulkomaalaisen työvoiman saatavuutta. Ensi vuoden tavoitteena on lyhentää myös turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja. Kustannustehokkuus on keskeinen osa kehitystyötä, esimerkiksi turvapaikkatutkinnan nopeutuminen näkyy suoraan säästöinä vastaanottotoiminnassa.
Jokaisella oleskeluluvalla on omat ulkomaalaislain mukaiset edellytyksensä, jotka asiakkaan pitää täyttää koko luvan voimassaolon ajan. Jälkivalvonnassa Maahanmuuttovirasto tarkistaa, täyttääkö asiakas edelleen luvan edellytykset sen voimassaoloaikana.
Maahanmuuttovirasto on peruuttanut tänä vuonna yhteensä 1200 lupaa, joista osa on peruutettu automaattisen jälkivalvonnan tuloksena.
Tänä vuonna automaattisen jälkivalvonnan myötä on peruutettu yhteensä 399 lupaa. Automaattinen jälkivalvonta on otettu käyttöön syyskuussa 2023, josta lähtien sen avulla on käsitelty 9 398 oleskelulupaa, joista 2359 lupaa otettiin tarkempaan selvitykseen.
– Automaattisessa jälkivalvonnassa järjestelmämme tekee säännöllisin väliajoin rekisteritarkastuksia, joissa katsotaan, täyttääkö asiakas yhä luvan edellytykset. Automaattista jälkivalvontaa on kehitetty ripeästi viimeisen vuoden aikana. Olemme saavuttaneet siinä hyviä tuloksia ja samalla tunnistaneet myös väärinkäytöksiä ja puuttuneet niihin tehokkaasti, Haahtela kertoo.
Maahanmuuttovirastossa on lisäksi jo useiden vuosien ajan pistokoe- ja riskiperusteista oleskelulupien jälkivalvontaa. Siinä valvontaa kohdennetaan esimerkiksi sellaisiin lupatyyppeihin tai työskentelyaloille, joilla tiedetään olevan kohonnut riski esimerkiksi ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön tai oleskelulupavilppiin.
Tällaista jälkivalvontaa jatketaan edelleen automaattisen jälkivalvonnan rinnalla.
– Automaation ansiosta olemme pystyneet valvomaan väärinkäytöksiä samalla, kun työperusteisten lupien käsittelyä on sujuvoitettu. Jälkivalvonnan parantaminen on osa työperäisen hyväksikäytön vastaista toimenpideohjelmaa. Jälkivalvonnan kautta saamme myös tietoa, jolla voimme korjata mahdollisia ongelmia ja kehittää lupien käsittelyä entisestään. Tiivis yhteistyö turvallisuusviranomaisten kanssa varmistaa, että väärinkäytöksiin voidaan puuttua entistä tehokkaammin.
Automaattinen jälkivalvonta otettiin ensimmäiseksi käyttöön opiskelijoiden luvissa syksyllä 2023. Vuonna 2024 sitä laajennettiin startup-yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupiin. Maahanmuuttovirasto suunnittelee laajentavansa automaattista jälkivalvontaa työntekijän oleskelulupaan ensi vuonna.
Valvonnassa keskitytään oleskelulupien tärkeimpiin edellytyksiin. Virasto valvoo esimerkiksi, onko erityisasiantuntijalle maksettu toimeentuloedellytyksen mukaista palkkaa tai etenevätkö opiskelijan opinnot.
Luvan peruuttamista voidaan harkita, jos sen edellytykset eivät täyty. Tällaisessa tapauksessa Maahanmuuttoviraston virkailija on yhteydessä asiakkaaseen ja kysyy asiakkaalta tarkempaa selvitystä tilanteesta ja tämän kantaa luvan mahdolliseen peruuttamiseen. Asian huolellinen selvittäminen on erittäin tärkeää, sillä oleskeluluvan edellytyksen väliaikaiselle puuttumiselle voi toisinaan olla hyväksyttävä syy. Esimerkiksi opiskelijalta voi puuttua opintopisteitä sen vuoksi, että suoritusmerkintää suuresta opintokokonaisuudesta ei ole vielä ehditty kirjata tietojärjestelmiin tai sen suorittaminen on kesken.
Kaikki luvan peruuttamiset eivät kuitenkaan johda maasta poistamiseen, sillä joissakin tilanteissa on myös mahdollista, että asiakas voisi saada luvan toisella lupaperusteella.
Jos lupa päätetään peruuttaa, virasto tekee tarvittaessa karkottamispäätöksen. Palautuksista vastaa poliisi.
– Tavoitteena on, että kielteisen päätöksen saaneet hakijat palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Avustetun vapaaehtoisen paluun määrät ovat kasvaneet huomattavasti ja maastapoistamispäätöksiä on tehty tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Kehitämme jatkuvasti palautustoimintaa yhdessä poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, Haahtela sanoo.
Hallitusohjelmassa linjataan, että maahanmuuton Suomeen tulee olla sekä sujuvaa että hallittua.
