Riippuvuus venäläisestä öljystä on asettanut lännen mahdottomaan tilanteeseen, toteaa saksalainen politiikan tutkija ja meriturvallisuusasiantuntija Jan Stockbruegger tutkivan journalismin Follow the Money -sivustolla.
Asiantuntijan mukaan dilemma on, että länsi ei voi jatkaa öljyn ostamista, koska Venäjän siitä saamat voitot menevät Ukrainan sodan rahoittamiseen. Toisaalta öljyn hankintaa ei voi lopettaa kokonaan, koska sillä olisi katastrofaalisia vaikutuksia maailmantaloudelle.
Vuonna 2022 G7-maat ja EU asettivat venäläiselle öljylle hintakaton, joka kielsi länsimaisia tahoja ostamasta tai kuljettamasta raakaöljyä, jos hinta ylittää 60 dollaria barrelilta. Tausta-ajatuksena oli, että Kremlin talouteen lyödään kiilaa ilman, että globaalit öljymarkkinat kaatuisivat.
Stockbrueggerin mukaan tämä johti siihen, että Venäjä perusti vanhoista tankkereista niin sanotun ”varjolaivaston”. Tankkerit on virallisesti rekisteröity Afrikan valtioille tai kaukaisille saarille pakotteiden välttämiseksi. Nämä vakuuttamattomat tai alivakuutetut alukset kulkevat nyt Euroopan vesien läpi useita kertoja päivässä ja ympäristökatastrofin uhka on todellinen.
Tämän lisäksi valtaosa venäläisestä öljystä kaupataan edelleen ”reilusti yli” hintakaton, Stockbruegger muistuttaa.
– Kyse on muustakin kuin taloudesta. Kiina on valmis tukemaan Venäjää strategisesti. Kiina pitää Venäjää tärkeimpänä USA:n vastaisena liittolaisenaan, ja Kiina on kehittänyt tiiviit talous- ja kauppasuhteet Venäjän kanssa. Intialla on läheiset siteet Venäjän puolustusteollisuuteen ja se tuo paljon aseita Venäjältä. Kiina ja Intia eivät halua osallistua pakotejärjestelmään ja ovat periaatteessa tyytyväisiä ostaessaan venäläistä öljyä yli 60 dollarilla.
Venäläistä öljyä myydään edelleen selvästi alle markkinahintojen. Stockbrueggerin mukaan Kiina ja Intia hyötyvät sekä tukemalla Venäjää että hankkimalla samalla maailmanmarkkinahintaa halvempaa öljyä.
– ”Varjolaivaston” öljykuljetukset ylläpitävät maailmanlaajuisia öljymarkkinoita, koska ilman tätä laivastoa öljymarkkinat romahtaisivat. Se on naurettavaa, mutta [hintakatto] on luonut hirviön, Stockbruegger väittää.
– Hintakatto esitetään usein suurena sanktiovälineenä, joka hyökkää Venäjän sotataloutta ja öljyvoittoja vastaan. Meille kerrotaan, että hintakatto vähentää Venäjän tuloja öljynviennistä, ja että se heikentää sen kykyä maksaa täysimittaisesta hyökkäyksestään Ukrainaan. Mutta Venäjä kiertää hintakattoa massiivisessa mittakaavassa. Viime vuoden aikana se on onnistunut myymään lähes kaiken öljynsä yli 60 dollarin hintakaton, hän jatkaa.
Stockbrueggerin mukaan Kreml menettää kuitenkin edelleen paljon rahaa tekemällä näin. Ensinnäkin sen on ostettava kaikki vanhat tankkerit, jotka maksavat paljon rahaa, jota ei voi käyttää sotaan.
Toiseksi Venäjän öljyä myydään alennuksella maailmanmarkkinahintoihin verrattuna. Ennen sotaa Venäjä myi suurimman osan öljystään EU:lle. EU:lla on nyt kauppasaarto, eli se ei enää osta venäläistä öljyä. Tämä tarkoittaa, että venäläisen öljyn ostajia on vähemmän markkinoilla.
– Periaatteessa ostajia ovat vain Kiina ja Intia. Ja jos ostajia on vähemmän, kysyntää on vähemmän, pienempi kysyntä tarkoittaa alhaisempia hintoja. Venäjä siis menettää rahaa, mutta se ei menetä läheskään niin paljon kuin luulimme sen menettävän, Stockbruegger arvioi.
Kiovan kauppakorkeakoulun (KSE) instituutti on arvioinut, että Venäjän kuukausittaiset tappiot ovat pudonneet 2,5 miljardiin dollariin, kun tammikuussa 2023 ne olivat huipussaan 8,4 miljardia dollaria.
– Venäjän sotatalous toimii edelleen hyvin, ainakin osittain, koska se voi luottaa öljynvientiin maksaakseen sodan Ukrainaa vastaan, Stockbruegger toteaa.
