Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander selventää sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon esittämiä väitteitä. Hiilamo esitti kolumnissaan Ylellä keskiviikkona näkemyksiä ja tulkintoja siitä, miten ja mistä syistä julkista taloutta kuvaavien tilastojen ja tunnuslukujen laskentatapoja on viime vuosina muutettu.
Hiilamon mukaan ministeriö pelottelee joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn eli ulkopuolelta tulevaan ohjaukseen. Lisäksi valtion velkaongelmaa on Hiilamon mukaan paisuteltu kolmella erikoisella laskentatavan muutoksella, joiden johdosta Suomen julkisyhteisöjen EDP- eli bruttovelka on noussut 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ylijohtaja Spolanderin mukaan laskentatavan muutokset eivät johdu ministeriöstä. Euroopan komissio on äskettäin muuttanut tapaa, jolla se arvio Suomen julkisen talouden velan kehitystä pitkän aikavälin velkakestävyyslaskemissaan.
Lisäksi Tilastokeskus muutti kesäkuun 2022 julkistuksista alkaen menetelmää, jolla vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalojen korkotukilainoja käsitellään kansantalouden tilinpidossa ja rahoitustilinpidossa. Menetelmämuutos vaikutti julkisyhteisöjen sulautettuun EDP-velkaan vuodesta 2000 alkaen ja kasvatti julkisyhteisöjen velkasuhdetta eli velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Menetelmämuutos ei vaikuttanut julkisyhteisöjen nettoluotonantoon eikä myöskään alijäämään.
Hiilamo kritisoi myös sitä, että Ukrainalle annetun aseavun ja hävittäjähankintojen menot huomioidaan pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä. Spolanderin mukaan tämäkään ei ole valtiovaraniministeriön tai hallituksen keksintöä, vaan perustuu EU-jäsenmaiden keskenään sopimiin periaatteisiin.
– Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan yksiselitteisesti, että puolustusvälinehankinnat – olivatpa ne kuinka mittavia tahansa – eivät ole tilapäinen ja kertaluonteinen menoerä siinä merkityksessä, jossa tilapäisyyttä ja kertaluonteisuutta arvioidaan Euroopan unionin jäsenmaiden kesken, vaan kuin mikä tahansa täysin maan hallituksen päätösvallassa oleva investointi, Spolander kirjottaa ja muistuttaa, että hävittäjähankinnoista koituu myös vuotuisia ylläpitomenoja.
Ylijohtaja Spolanderin lisäksi myös valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on aiemmin tyrmännyt Hiilamon kritiikin.
– Tavoitteemme on antaa oikea kuva valtiontaloudesta, Majanen sanoi Ylelle.
