Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksessa on kokoomuksen vuoro vaihtaa ministereitään. Perussuomalaiset on rukannut hallitusryhmäänsä kahdesti ja ruotsalainen kansanpuolue kerran.
Kokoomuksen oli tarkoitus tehdä kaksi ensi vuoden alussa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen oli määrä siirtyä työministeriksi Arto Satosen paikalle. Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie puolestaan olisi ottanut Sari Multalalta tiede- ja kulttuuriministerin salkun.
Ympäristöministeri Kai Mykkäsen valinta Espoon kaupunginjohtajaksi tarkoittaa sitä, että Orpo joutuu järjestämään korttinsa uudestaan. Puolueen ehdokas ympäristöministeriksi valitaan marraskuussa.
Petteri Orpon jaon taikasana on Uusimaa. Se on suurin vaalipiiri, josta kokoomus sai 2023 yksitoista edustajapaikkaa. Jos Orpo ei muuta suunnitelmaa, ensi vuonna kokoomuksella ei olisi ministeriä Uudeltamaalta.
Mykkäsen lähtö vahvistaa Multalan mahdollisuuksia jatkaa ministerinä. Hän saattaa pysyä tehtävässään hallituskauden loppuun.
Silloin ympäristöministeriöön sijoitettaisiin Talvitie. Sekin sopii varmasti hänelle. Talvitie on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri.
Ministerin pesti kiinnostaa useita kokoomuksen uusmaalaisia edustajia. Pia Kauma on ollut kansanedustaja yli kymmenen vuotta. Muita mahdollisia tarjokkaita ovat perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho.
Uusmaalaiset menettänevät joka tapauksessa toisen ministeripaikkansa. Syy löytyy kartalta ja lähestyvistä eduskuntavaaleista. Ministeripaikat kannattaa vaalimenestyksen vuoksi jakaa tasaisemmin eri puolille maata.
Talvitie on valittu eduskuntaan Oulun vaalipiiristä. Tällä hetkellä kokoomusministereiden pohjoisin kotikunta on Tampere. Sieltä on kotoisin kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Mykkäseltä vapautuvaa tehtävää on soviteltu myös Saara-Sofia Sirénille. Hän on eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja.
Vaikka Sirén Mykkäsen ohella pitää kokoomuslaisista eniten ympäristöasioita esillä, hänellä on ministerisalkun edessä käytännössä ylittämätön este. Väärä vaalipiiri.
Sirén on valittu eduskuntaan Varsinais-Suomesta. Samasta vaalipiiristä on myös Orpo. Puolue tuskin antaa kahta salkkua Turkuun, jos Uusimaa samalla jäisi ilman kokoomusministeriä.
Ministerikierrätyksessä on puolueille sekä hyvä että huonoja puolia. Uusia kasvoja tulee eturiviin. Samalla jotkut pettyvät, koska unelma ministeriauton takapenkistä jää haaveeksi.
Usein puoluejohtajat ovat valinneet yksinkertaisimman ratkaisun. Orpon ja kokoomuksen tapauksessa se tarkoittaisi sitä, että Talvitie siirtyy ympäristöministeriksi, ja Multala jatkaa.
Uudenmaan lisäksi ympäristöministerin valintaa ja Talvitien osoitteenmuutosta helpottaa Marttisen toive. Hän haluaa työministeriksi.
Marttiselta vapautuva eduskuntaryhmän puheenjohtajan pesti tulisi näppärästi ratkaistuksi, jos Satonen ja Marttinen vaihtaisivat keskenään paikkoja. Ryhmäjohtajan tehtävä on niin tärkeä, että siihen saattaa löytyä useita halukkaita.
Satosen siirto ryhmäjohtajaksi olisi Orpolta pieni hyvitys. Orpo on kaksi kertaa pudottanut Satosen pois merkittävästä tehtävästä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Satonen joutui 2016 tekemään tilaa Kalle Jokiselle. Eduskunnan toisen varapuhemiehen paikan hän menetti 2018.
Perussuomalaisen puolueen hajottua kokoomuksesta tuli eduskunnan toiseksi suurin ryhmä, ja se sai puhemiehen paikan sinisiltä. Satosen asemesta Orpo ja kokoomus nostivat puhemieheksi Paula Risikon.
