Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli lokakuussa -6,8, kun se oli syyskuussa -8,1 ja elokuussa -7,2. Lokakuun lukema on korkein sitten helmikuun 2022 (saldoluku 0,5). Vuoden 2023 lokakuussa luottamusindikaattori sai arvon -12,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,6.
Lokakuussa talousluottamus oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -2,4). Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa (-10,6). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (1,0). Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat lokakuussa eläkeläiset (-17,6).
Naiset (-8,9) kuvailivat lokakuussa talouskehitystä synkemmäksi kuin miehet (-4,7).
Lokakuussa kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan paranivat syyskuuhun ja varsinkin vuodentakaiseen verrattuna. Odotus Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyi kuukaudessa lähes ennallaan, mutta koheni vuotta aiemmasta.
Arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta ja odotus Suomen taloudesta olivat lokakuussa edelleen melko heikot. Sen sijaan odotus omasta taloudesta ylsi jo pitkän ajan keskimääräiselle tasolle.
Kuluttajista 27 prosenttia arvioi lokakuussa, että heidän oman taloutensa tila kyselyhetkellä on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista lähes yhtä moni eli 26 prosenttia piti omaa talouttaan jo edellisvuotista vahvempana.
Lokakuussa 62 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain kymmenen prosenttia näki sen parempana.
Lokakuussa vain 21 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 39 prosenttia puolestaan otaksui maamme talouden heikkenevän.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti lokakuussa jo 30 prosenttia kuluttajista ja vain 18 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Odotus työllisyystilanteesta heikko
Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi lokakuussa heikolla tasolla.
Kuluttajista vain 14 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja runsas puolet eli 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Lokakuussa työlliset kuluttajat kokivat työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisenkin uhan melko suureksi. Työllisistä viisi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 24 prosenttia puolestaan arvioi riskin kohonneen.
Toisaalta 39 prosenttia työllisistä koki lokakuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
Arvio inflaatiosta noussut
Lokakuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua kohosivat aavistuksen ja olivat melko korkeat.
Kuluttajat arvioivat lokakuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 5,1 prosenttia edellisvuoden lokakuusta ja nousevat 4,0 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 51 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.
Lainanotto ei innosta
Lokakuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle.
Kuluttajista 28 prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 40 prosenttia piti säästämistä kannattavana. Kuitenkin aikomuksia lainanottoon oli lokakuussa tavanomaisen verran. Kuluttajista 16 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan oli lokakuussa jonkin verran parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin.
Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan yhtä paljon kuin normaalisti. Rahaa oli lokakuussa jäänyt säästöön 58 prosentilla kuluttajista ja 72 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Isot ostoaikeet vähissä
Lokakuussa ajankohtaa pidettiin edelleen – pienestä elpymisestä huolimatta – hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista ainoastaan 11 prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä jatkuivat lokakuussa jopa edelliskuuta niukempina.
Ostoaikeet kuitenkin lisääntyivät hitusen vuotta aiempaan verrattuna. Lokakuussa 12 prosenttia kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja peräti 40 prosenttia vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa vuoden kuluessa kuluttajat harkitsivat lokakuussa saman verran kuin normaalisti. Asunnon ostosuunnitelmat lisääntyivät vihdoin pitkän ajan tavanomaiselle tasolle. Aikeita kodin peruskorjaamiseen ilmeni hieman keskimääräistä vähemmän.
Lokakuussa 14 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 13 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 15 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Lokakuun kyselyyn osallistui 1 253 henkilöä ja vastausaste oli 58 prosenttia. Vastauksista 79 prosenttia tuli verkkolomakkeelta.
Ekonomisti: Luottamus palautumassa vähitellen
– Vaikuttaa siltä, että inflaation hiipuminen ja toistuvat korkojen laskut yhdessä ostovoiman kasvun kanssa ovat vähitellen palauttamassa luottamusta kuluttajille, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kommentoi Tilastokeskuksen lukuja.
Hän toteaa, että kuluttajien näkemykset oman talouden nykytilasta paranivat selvästi.
– Arvio oman talouden nykytilasta ja odotus Suomen taloudesta olivat kuitenkin edelleen melko heikot. Sen sijaan odotus omasta taloudesta ylsi jo pitkän ajan keskitasolle. Vaikka näkemykset yleisestä työttömyyskehityksestä eivät kirkastuneet, tuntuvat kuluttajat hahmottavan aiempaa paremmin talouden kohtuullisen kokonaiskuvan, sanoo Malinen.
– Kuluttajien luottamuksen kasvu näkyy myös asuntokaupassa, sillä uusi asunto oli pitkästä aikaa selvästi aikaisempaa useamman kuluttajan mielessä. Korkeiden korkojen jäädyttämät asunnon ostoaikeet näyttävät korkotason laskiessa vähitellen sulavan. Toistuvilla korkojen laskuilla näyttäisi olleen kuluttajien mieliä rauhoittava vaikutus, Malinen jatkaa.
Hän huomauttaa, että rahankäyttöaikeita kulutukseen oli lokakuussa edelleen niukasti ja tämä herättää epävarmuutta tulevasta.
– Perusteltu huoli talouskasvun lähteenä olevan yksityisen kulutuksen puolesta ei ole liioiteltu, arvioi Malinen.
