Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan näyttää siltä, että Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenka näyttää pelkäävän pian olevansa yksinvaltiaan sijaan Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin alamainen.
– Ehkä hän sitä jo tälläkin hetkellä tosiasiallisesti on, mutta nyt osaksi Venäjää ei Lukashenka kuitenkaan näyttäisi maataan olevan valmis alistamaan? Se ehkä voisi tarkoittaa hänen itsensäkin kohdalla ehkä kasvavaa avointen ikkunoiden pelkoa ja terveitäkin miehiä vaanivaa sydänkohtausten vaaraa?, Timo Heinonen pohtii blogissaan.
Hän viittaa Lukashenkan Pravdassa 25. lokakuuta 2024 julkaistuihin lausuntoihin. Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja totesi muun muassa, että Krim ei ole venäläinen ”de jure”.
– Lukashenka siis totesi, että Krim ei kuitenkaan oikeudelliselta kannalta kuuluisi Venäjälle. De jure tai de iure on ilmaushan tarkoittaa sananmukaisesti ”lakiin perustuen”. Sen rinnalla esiintyy termi de facto, joka viittaa käytäntöön, Heinonen kirjoittaa.
– Eli Lukashenkan sanoin, ”De facto Krim on venäläinen, de jure – ei. Koska juridisesti nämä asiat ratkaistaan ”
Mielenkiintoiseksi Lukashenkan toteamuksen tekee Heinosen mukaan se, että vielä ennen Ukrainan täysimittaista sotaa 2021 hän totesi vuoden 2014 niin kutsutun ”kansanäänestyksen” jälkeen, että Krimistä tuli de jure venäläinen.
Izvestijassa Lukashenka oli myös hieman samanlaisten ajatusten äärellä. Hän otti kantaa Venäjän suunnitelmiin liittää Valko-Venäjä itseensä.
– Lukashenka totesi tavoitteena olevan valtioliitto ja hän ei ymmärrä, miksi Valko-Venäjä tulisi tällöin liittää osaksi Venäjää. Lukashenkan mukaan se tarkoittaisi sotaa, Heinonen toteaa.
Heinosen mukaan näyttääkin siltä, että mailla on toisenlaiset käsitykset siitä mitä kohden ne menevät.
– Lienee niin, että Lukashenka pyrkii turvaamaan oman diktaattorin asemansa Venäjän tuella, mutta Venäjä taasen ajattelee hivuttavansa näin pikkuhiljaa Valko-Venäjän osaksi itseään.
Hän huomauttaa, että tällaista tavoitetta tuki myös viime vuoden 2023 helmikuussa julkisuuteen vuotanut Kremlin salainen strategia ”Venäjän federaation strategiset tavoitteet Valko-Venäjällä”. Sen mukaan Venäjä suunnittelee miehittävänsä Valko-Venäjän vuoteen 2030 mennessä.
Mitä Valko-Venäjällä sitten seuraavaksi tapahtuu? Heinosen mukaan se on iso kysymysmerkki.
– Tammikuulle kerrotut Valko-Venäjän presidentinvaalit tullevat olemaan näytösvaalit. Lukashenka jatkanee maan presidenttinä tai vähintäänkin tosiasiallisena hallitsija toki Putinin peukalon alla. Oppositio on hiljennetty ja ajettu maanpakoon.
Heinonen muistuttaa, että näinhän kävi edellisten presidentinvaalien jälkeen, kun vaalit todennäköisesti oikeasti voittanut Svjatlana Tsihanouskaja ajettiin maanpakoon.
– Tsihanouskaja kuvasikin tammikuun lopun tulevia vaaleja, että ”se on huijaus ilman todellista vaaliprosessia, mikä järjestetään kauhun ilmapiirissä. Vaihtoehtoisia ehdokkaita tai tarkkailijoita ei sallita. Kehotamme valkovenäläisiä ja kansainvälistä yhteisöä torjumaan tämän farssin”.
Heinonen kysyykin, onko Valko-Venäjän kansalla tosiasiallisesti edes mahdollisuutta puuttua tilanteeseen.
– Toivottavasti on. Ja samaan aikaan huolestuneena saamme seurata miten tilanteet etenevät Moldovassa ja Georgiassa. Venäjän sormet ovat vahvasti sielläkin pelissä. Ja pystyykö kukaan maita auttamaan, jos Venäjä laajentaakin aggressionsa nyt näihin maihin? Ja jos näin käy voi tilanne on betonoitu pelolla ja verelläkin pitkäksi aikaa tulevaisuuteen.
