Ikänäöllä tarkoitetaan 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Yleisyydestään huolimatta aiheeseen liittyy lukuisia myyttejä, mutta vain 33 prosenttia myöntää kokevansa sen oireita.
Ikänäkö ei ole näön häiriö, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä näön muutos, jolta ei voi välttyä. Osalla muutokset ovat toisia voimakkaampia ja yleensä lähinäkö heikkenee nopeimmin 45-55 ikävuoden välillä.
– Keväällä toteuttamamme Näin Suomi näkee -tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kolmas suomalainen, kaikkiaan 41 prosenttia, tuntee jonkun, joka ei näe kunnolla, mutta ei myönnä sitä tai on itse sellainen. Samaisessa tutkimuksessa kysyimme, millaisista näkemiseen tai silmäterveyteen liittyvistä oireista suomalaiset kärsivät, ja ikänäön mainitsi kaikkiaan 33 prosenttia vastaajista, Silmäaseman johtava optikko Petri Eskola kertoo.
– Ikänäön mainitsi 40-49-vuotiaista vastaajista jo 42 prosenttia, ja osuus kasvoi aina 60-69-vuotiaiden ikäryhmään asti, jossa jo 60 prosenttia kertoi kärsivänsä ikänäöstä. Lähinäkö voi heiketä hiljalleen, joten useimmiten henkilöt eivät tunnista kuinka huonosti näkevät lähelle. Todellisuudessa luvut voivat olla paljon suuremmat, Eskola jatkaa.
Ikänäköön liittyy yleisyydestään huolimatta lukuisia myyttejä ja harhaluuloja. Useimmat harhaluuloista eivät aiheuta silmille tai näkökyvylle suoranaista haittaa, mutta puutteellinen näkökyky vaikeuttaa arkea ja voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita.
Myytti 1: Silmät laiskistuvat silmälaseista
Moni uskoo, että lähinäkö ei heikkene, kun silmät pinnistelevät katsellessa lähelle ilman silmälaseja – ikään kuin silmälihasta jumpattaisiin samaan tapaan kuin vaikkapa hauista kuntosalilla. Siksi moni sinnitteleekin ilman silmälaseja, koska pelkää silmälasien heikentävän lähinäköään.
– On täysin väärä väittämä, että silmälasien käyttö tai näön korjaaminen esimerkiksi piilolinsseillä laiskistaisi silmiä tai vaikkapa aiheuttaisi näön heikkenemistä edelleen. Ikänäön korjaamiseen tarkoitetut silmälasit ja piilolinssit täydentävät henkilön omaa luonnollista näkökykyä.
Ikääntyessä ikänäkö kuitenkin voimistuu, eli voimakkuuksia täytyy lisätä – se on osa luonnollista kehitystä, jota näön korjaaminen silmälaseilla ei nopeuta.
– Ikänäköisen kannattaa käydä tarkastamassa näkönsä aina kun epäilee, että näkö on heikentynyt. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että puhelinta joutuu viemään kauemmas silmistä ja suurentamaan puhelimen fonttikokoa. Rutiiniksi voisi ottaa käynnin näöntarkastuksessa kahden vuoden välein, Eskola sanoo.
Myytti 2: Ruokavaliolla voi estää ikänäön
– Moni suomalainen on kuullut vanhan kansan väittämiä siitä, että esimerkiksi voin tai porkkanoiden syöminen parantaisi näkökykyä. Tämäkin myytti on tarua, sillä ruokavaliolla ei pysty parantamaan näköään tai ehkäisemään perinnöllisiä silmätauteja tai ikänäköä, Eskola kertoo.
Tietyt ruoka-aineet voivat kuitenkin auttaa hidastamaan silmien ikääntymistä ja pitämään loitolla tauteja, kuten silmänpohjan ikärappeumaa.
– Erilaiset puutostilat, kuten A-, C- ja D-vitamiinin puutos voivat vaikuttaa näkökykyä heikentävästi, joten monipuolisesta ruokavaliosta ja siten ravintoaineiden saannista kannattaa pitää huolta. Jos ruokapuoli on kunnossa, eivät kuitenkaan mustikat ja porkkanat pysty ihmeisiin, joten heikosta näöstä kärsivien kannattaa joka tapauksessa kääntyä aina optikon tai silmälääkärin puoleen, Eskola sanoo.
Myytti 3: Piilolinssit ovat vain nuorten ratkaisu
Moni uskoo, että piilolinssit soveltuvat näön korjaamisen ratkaisuksi vain, jos henkilöllä on vain joko kauas tai vain lähelle näkemisen vaikeuksia. Piilolinssejä on vastoin yleistä uskomusta saatavilla myös monitehoilla varustettuna.
– Monitehopiilolinssit ovat erinomainen ratkaisu myös ikänäköiselle. Näkeminen on mahdollista kaikille etäisyyksille katselusuunnasta riippumatta, eikä häiritseviä katselualueen rajoja ole, Eskola kertoo.
– Jotkut saattavat kokea monitehosilmälasit tai niihin tottumisen vaikeaksi, etenkin jos niiden hankkimista viivyttää pitkään. Monitehopiilolinssit ovat helppo ja huomaamaton vaihtoehto ikänäön korjaamiseen, joten suosittelen niitä erityisesti esimerkiksi urheiluun ja aktiiviseen vapaa-aikaan.
Myytti 4: Plus miinus nolla – likinäköinen pääsee ikääntyessään eroon silmälaseista
Moni uskoo toiveikkaana legendaan siitä, että nuorena likinäköisyydestä kärsinyt eli miinusvahvuuksia silmälaseissaan käyttänyt pääsee eroon silmälaseista, kun ikänäkö iskee.
– Tämänkin myytin joudun monen pettymykseksi murtamaan. Likinäköisyys eli tässä tapauksessa niin sanottu miinusnäköisyys ei pienene sitä mukaa kuin ikänäkö pahenee. Miinusnäköisyyden pienenemistä kyllä tapahtuu, mutta se tapahtuu usein vasta myöhemmällä iällä kuin jolla ikänäkö alkaa. Mikäli miinuksia lähtisi ikääntyessä pois paljon, on silloin syytä käydä silmälääkärillä tarkistuttamassa, mistä suuri muutos johtuu, sillä se voi olla oire silmäsairaudesta, Eskola sanoo.
Myytti 5: Optikolla tai silmälääkärillä ei tarvitse käydä säännöllisesti vaan vasta oireiden ilmaantuessa
Näkökyky ja silmät kannattaa tarkastuttaa säännöllisesti. Optikon näöntarkastuksessa kannattaa käydä viimeistään lähinäön heikentyessä 40–45-vuotiaana, sen jälkeen muutaman vuoden välein. Silmälääkärin vastaanotolla on hyvä käydä 40 ikävuoden jälkeen noin kolmen vuoden välein, erityisesti jos suvussa on todettu silmäsairauksia.
– Suomalaiset ovat kansaa, joka hoidattaa pääsääntöisesti hampaitaan hyvin tai ainakin jokainen tietää, että hammaslääkärillä pitäisi käydä säännöllisesti. Tämä sama ajattelu ei kuitenkaan ulotu silmistä ja näöstä huolehtimiseen, vaikka näköä pidetäänkin yleisesti aisteista tärkeämpänä, Eskola sanoo.
– Säännöllisyys kuitenkin kannattaa. Optikon näöntutkimus sopii heille, joiden silmät ovat terveet ja haluavat tarkistuttaa näkönsä. Silmälääkärille tulee mennä, jos kärsii silmäoreista, silmät ovat leikatut tai haluaa tarkastuttaa silmiensä terveyden, Eskola opastaa.
