Tuhansien sotilaiden lähettäminen Pohjois-Koreasta Venäjälle tarkoittaa sen liittymistä mukaan sotaan muistuttaen kylmän sodan ajasta, vaikka silloin se oli Neuvostoliitto, joka toimitti sotilaallista ja usein kyseenalaistakin apua liittolaismaihinsa.
Alkuskenaariossa Kreml maksaisi ammuksista ja sotilaista Pohjois-Korealle taloudellisen avun muodossa. Ruoan ja venäläisen öljyn toimitukset voisivat George Washington yliopiston tutkijan Rachel Leen mukaan parantaa Pohjois-Korean taloustilannetta selvästi, mikä olisi tärkeää maan diktaattorille Kim Jong-unille.
Maailmalle vaarallisempi skenaario olisi maiden välinen strateginen yhteistyö ydinase- ja ohjusteknologiassa. Jopa rajallinen teknologinen apu Venäjältä voisi Washingtonin yliopiston Ellison Centerin asiantuntijan Robert Petersin mukaan johtaa Pohjois-Korean ydinasekykyjen merkittävään kasvuun, joka vahvistaisi nopeasti sen asemaa sotilaallisilla ja poliittisilla areenoilla.
Pohjois-Korean muuttuminen täysimittaiseksi ja aggressiiviseksi ydinasevallaksi keikauttaisi merkittävästi alueellista voimatasapainoa. Todellisuudessa kuitenkin Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiina – ja pitkällä aikavälillä Venäjäkin – ei halua Pohjois-Korean vahvistumista ydinasevaltana. Mutta Vladimir Putinin hallinto on toistuvasti osoittanut täydellistä piittaamattomuutta strategisista vahingoista saavuttaakseen taktista menestystä Ukrainassa, eli mikään ei takaa Kremlin päätösten järkevyyttä.
Pohjois-Korean laajamittainen osallistuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa saattaa kuitenkin johtaa Etelä-Korean epäsuoran sotilasavun laajentumiseen Ukrainalle. On muistettava, että Etelä-Korea on yksi maailman suurimmista aseviejistä.
Toistaiseksi Etelä-Korea on keskittynyt Ukrainan humanitaariseen apuun: syyskuussa 2023 se lupasi 2,3 miljardia dollaria humanitaarisiin projekteihin ja maan jälleenrakentamiseen. Toistaiseksi maan lait estävät suoran aseavun sotaa käyviin maihin. Lait eivät kuitenkaan rajoita epäsuoraa apua: vuonna 2023 Etelä-Korea toimitti 300 000 tykistökranaattia Yhdysvalloille, joka toimitti vastaavan määrän 155 mm:n kranaatteja Ukrainalle. Maan ampumatarviketeollisuus pystyy tuottamaan noin 200 000 tämän kaliiperin kranaattia vuodessa, mikä riittäisi Ukrainassa noin kuukaudeksi.
Etelä-Korean lakien takia Yhdysvaltain ulkoministeriön entisen virkamiehen Vann Van Diepenin mukaan maan sotilasapu olisi todennäköisesti korvaavaa. Sen mukaantulo Ukrainan aseavun liittolaisiin voisi kuitenkin lisätä lännen aseapua, jossa on havaittu kuihtumisen merkkejä asevarastojen tyhjentyessä. Tässä skenaariossa Ukraina saattaisi parhaimmillaan saada sotilaallista apua vähintään yhtä paljon kuin Venäjä saa Pohjois-Korealta.