Väkivaltaisten uhkausten kokeminen ja nuorten tekemät myymälävarkaudet ovat viimeisen vuoden aikana hieman lisääntyneet, käy ilmi yhdeksäsluokkalaisten nuorten vastauksista, joita saatiin yli 8000.
Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan nuorten yleisimpiä uhrikokemuksia ovat väkivallalla uhkaaminen, verkossa tapahtuva kiusaaminen sekä omaisuuden vahingoittaminen tai varastaminen. Lähes kaikki kysytyt uhrikokemukset ovat lisääntyneet hieman neljän vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.
Eniten on kasvanut väkivallalla uhkaamista kokeneiden nuorten osuus. Tuoreimmassa kyselyssä lähes viidennes nuorista ilmoittaa kokeneensa väkivallalla uhkaamista kyselyä edeltävän vuoden aikana. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.
Pahoinpitelyn uhriksi kertoo joutuneensa noin joka kymmenes vastaaja, ja osuus on lähes sama kuin vuosina 2020 ja 2016.
– Poliisin tilastoihin verrattuna muutokset uhrikokemuksissa ovat vähäisiä. Kyselyn luvut kuvaavat kuitenkin uhriksi joutuneiden nuorten osuutta vastaajista – eivät tekojen määrää sinänsä, muistuttaa tiedotteessa tutkijatohtori Karoliina Suonpää Helsingin yliopistosta.
Nuorten yleisimpiä kiellettyjä tai rikollisia tekoja ovat alkoholin humalajuominen, luvaton verkkolataaminen ja luvaton poissaolo koulusta. Rikosten tekemisessä ei useimpien kysyttyjen tekojen osalta havaita suuria muutoksia. Alkoholisidonnaiset teot ovat vähentyneet ja myymälävarkaudet hieman lisääntyneet.
Tuoreimmassa kyselyssä joka kymmenes nuori kertoo varastaneensa kaupasta kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Fyysiseen väkivaltaan ilmoittaa syyllistyneensä 2–6 prosenttia nuorista tekotyypistä riippuen. Osuus on samaa tasoa kuin kahdessa edellisessä mittauksessa.
Alkoholin käytön väheneminen näkyy myös väkivallassa: vain pieni osa pahoinpitelyistä on tehty humalassa.
Suurinta osaa nuorten rikoksista ei ilmoiteta poliisille, vaikka pitkän aikavälin vertailussa osuus onkin kasvanut. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhreista vain 14 prosenttia kertoo teon tulleen poliisin tietoon. Osuus on kasvanut vuodesta 2020.
– Kyselytutkimuksia tarvitaan juuri siksi, että poliisin tilastoihin vaikuttavat myös muutokset rikosten ilmi tulemisessa. Kyselyiden avulla ei kuitenkaan tavoiteta vakavien ja harvinaisten rikosten tekijöitä, vaan ne soveltuvat parhaiten keskivertonuorten tutkimiseen, huomauttaa Suonpää.
Nuorten käsityksiä toimivista keinoista vähentää väkivaltaa selvitettiin kuvitteellisen ryöstöesimerkin avulla. Puolet nuorista sai luettavakseen esimerkkitapauksen, jossa rikoksentekijä oli 14-vuotias ja toinen puoli tapauksen, jossa tekijä oli täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotiaiden kohdalla teosta seurasi yhteydenotto sosiaalityöntekijään ja 15 vuotta täyttäneiden kohdalla yhteydenotto poliisiin.
– Ne nuoret, joiden lukemassa esimerkkitapauksessa väkivallasta ilmoitettiin poliisille, pitivät väkivallan loppumista muita nuoria todennäköisempänä. Toisaalta valtaosa kaikista vastanneista arvioi tekijän joka tapauksessa jatkavan väkivaltaista käytöstään, toteaa Suonpää.
Nuorisorikollisuuskyselyä on toteutettu vuodesta 1995 alkaen. Keväällä 2024 kyselyyn osallistui 8221 yhdeksännen luokan oppilasta 101 koulusta ympäri Suomea ja kyselyn vastausprosentti oli 76. Raportti julkaistaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Katsauksia-julkaisusarjassa.
