Kuluvana vuonna Ukraina saa ilmeisesti kaiken pyytämänsä talousavun, sanoo Ukrainan pankin johtaja Andriy Pyshny Forbesin haastattelussa.
Maa on jo saanut 24,6 miljardia dollaria, josta EU on myöntänyt 13 miljardia, Yhdysvallat 3,9 miljardia ja kansainvälinen valuuttarahasto 3,1 miljardia. Ilmoitettu kokonaissumma on 38 miljardia dollaria.
Kyiv School of Economicsin asiantuntijat uskovat, että Ukrainan infrastruktuurin ja talouden korjaamiseksi tarvitaan 90 miljardia dollaria lisää vuosina 2025–2027. Tämän summan turvin – jos myös kaikki aiemmat sitoumukset täyttyvät – Ukrainan bruttokansantuote olisi vuonna 2027 noin 10 prosenttia alempi kuin ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, ja palautuisi sotaa edeltäneelle tasolle vuoteen 2029 mennessä.
Tämä suunnitelma sisältyy Ukrainan valmistautumiseen EU:n jäsenyyteen, mutta se kuitenkin oletti sodan päättyvän kuluvana vuonna, mitä ei ilmiselvästi tapahdu. Jokainen sotavuosi siirtää asetettuja tavoitteita eteenpäin ja lisää rahoitustarvetta.
Periaatteessa nämä tarpeet voitaisiin osittain kattaa EU:n ja Yhdysvaltojen myöntämällä lainalla, jonka ne ovat luvanneet järjestää Venäjän jäädytettyjen varojen tulevien vuosien tuottojen turvin. Saksa aikoo kuitenkin leikata ensi vuoden Ukrainan tukensa puoleen luottaen siihen, että loput tuesta katetaan lainalla.
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin päätös leikata suoraa tukea on saanut kritiikkiä sekä maan oppositiolta että medialta, mutta Saksan ja Euroopan poliittinen tilanne pakottavat hänet olemaan vieläkin varovaisempi kuin aiemmin. Muut Euroopan maat todennäköisesti seuraavat Saksan esimerkkiä.
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto haluaa siirtää maansa osuuden Ukrainalle jo kuluvana vuonna ennen uuden hallinnon astumista virkaan, mikä takaisi Ukrainalle rahoitusta ensi vuonna, vaikka Donald Trump palaisi Valkoiseen taloon. Tavoitteita Ukrainan ja sen talouden kriisinkestävyyden lisäämisestä ei kuitenkaan saavuteta lähivuosina. Kiel Institute for the World Economy varoittaa Ukrainan kaiken tuen – niin taloudellisen, sotilaallisen kuin humanitaarisenkin – putoavan jyrkästi ensi vuoden jälkeen.
