– Valmiustila on asenne, Suomen entinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi keskiviikkona Brysselissä.
Se onkin yksi presidentti Niinistön tärkeimmistä viesteistä.
– Uskon, että Niinistön raportilla on kaksi viestiä: se kehottaa EU:n ottamaan roolia hybridiuhkien torjunnassa ja kansakuntia varautumaan ja tiedostamaan hyvin moniulotteisen turvallisuusympäristön vaatimukset ja haasteet yhteiskunnalle ja yksilöille, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
Sauli Niinistön raportti ehdotti yhdeksän uutta toimenpidettä, joilla EU parantaisi valmistautumistaan erilaisiin kriiseihin. Raportti on laaja. Se pyrkii antamaan vastauksia kysymyksiin siitä, miten EU:n tulisi toimia ilmastokriisissä, pandemian yllättäessä tai turvallisuuspoliittisesti.
Yhdeksän kohdan listan toimenpide-ehdotuksen lisäksi Niinistö nosti yhden uhan ylitse muiden: hänen mukaansa suurin uhka Euroopan unionin turvallisuudelle on Venäjä.
– Niinistön raportti mukailee hyvin paljon sitä, mikä käsitys meillä on turvallisuusympäristöstämme tällä hetkellä. Yhdeksässä Niinistön esiin nostamassa kohdassa ei ole mitään uutta taivaan alla, Särkkä sanoo.
– EU:sta on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puhuttaessa yleensä keskitytty pehmeämpiin kysymyksiin. Raportissa nostetaan esille EU:n roolia pelotteen luomisessa. Tämä on uutta diskurssissa, jota käydään unionin ympärillä. Natosta puhuttaessa pelotevaikutus on hyvin usein esillä, mutta Euroopan unionin kohdalla näin ei ole ollut.
Tämä on Särkän mukaan uusi näkökulma, jonka Niinistön raportti keskusteluun tuo.
– Hän käyttää pelotetta uudenlaisessa kontekstissa. Niinistö puhuu pelotteesta, kun vastaamme erilaisiin hybridiuhkiin.
Suomi ajaa Euroopan unioniin omaa kokonaisturvallisuuden malliaan
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti Suomi on kokoaan isompi. Viimeisen vuoden ajan Suomi on rummuttanut EU:ssa omaa kokonaisturvallisuuden mallia esimerkiksi muiden Euroopan unionin maiden ja koko unionin varautumiselle.
– Viesti, jonka Niinistö halusi välittää tiedotustilaisuudessa oli, että kokonaisturvallisuus ei ole ylhäältä alaspäin johdettua. Yhteiskunnan resilienssi pitää pystyä muodostamaan sisäsyntyisesti kansalaisten keskuudessa, Särkkä sanoo.
– Suomi voi tässä toimia edelläkävijänä ja mallina muille. Niinistön raportissa on paljon viitteitä nimenomaan suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallista.
Euroopan unioni ei ole kuitenkaan Suomi. Unioni koostuu monesta erilaisesta kansakunnasta. Miten kokonaisturvallisuuden malli olisi istutettavissa Euroopan unioniin?
– EU voi näyttää esimerkkiä, kehittää toimintatapoja ja kehittää toimivia malleja. Lisäksi se voi lisätä rahoitusta kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittämiselle, Särkkä sanoo.
– Olen kuitenkin Niinistön kanssa samaa mieltä siinä, että kokonaisturvallisuuden mallin pitää lähteä viime kädessä maiden ja valtioiden omasta toiminnasta. En usko, että regulaatio tai harmonisointi todellisuudessa kasvattaisivat yhteiskuntien resilienssiä.
Esimerkiksi Bloomberg huhusi ennen raportin julkaisemista, että Niinistö olisi ehdottanut EU:n oma tiedusteluelimen perustamista. Tätä ei ainakaan lopulliseen raporttiin päätynyt, mutta Niinistö näkee, että EU:lla olisi tärkeä rooli hybridiuhkien torjunnassa.
– EU:lle toivottaisiin vahvempaa roolia hybridiuhkien torjunnassa. Tämä voisi olla aukko, jota EU voisi tilkitä ilman, että astuisi muiden toimijoiden, kuten Naton varpaille, Särkkä sanoo.
– On mielenkiintoista, että pelote-käsitettä käytetään juuri hybridiuhkien yhteydessä. Se lainataan kovan turvallisuuden ja puolustuspolitiikan maailmasta, ja tuodaan hybridiuhkien kontekstiin. Tällä pyritään ehkä luomaan siltaa perinteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan ja hybridiuhkien välille.
