Pohjois-Korea hyötyy Venäjän hyökkäyssodan tukemisesta taloudellisesti ja saa myös ruoka-apua ja turvatakuita Venäjältä.
Korea Heraldin mukaan Etelä-Korean tiedustelupalvelu kertoo tuoreessa analyysissään, että Ukrainan sotaan lähdön haitat nousevat erakkovaltiolle hyötyjä suuremmiksi. Monet asiantuntijat ovat kuitekin eri mieltä.
Pohjois-Korean on kerrottu lähettäneen yli 10 000 sotilasta taistelemaan Venäjän puolelle. Lisäksi Pjongjang on toimittanut Venäjän joukoille miljoonia tykistönammuksia ja suuret määrät ohjuksia.
Etelä-Korean tiedustelua lähellä olevan valtion rahoittaman Institute for National Security Strategy -ajatushautomon (INSS) mukaan päätös lähettää joukkoja juuri nyt liittyy Yhdysvaltain presidentinvaaliin. INSS:n arvioi, että Pohjois-Korean johdossa huolitaan Donald Trumpin mahdollisen vaalivoiton johtavan Ukrainan sodan nopeaan loppumiseen. Tämä riistäisi Pohjois-Korealta mahdollisuuden syventää suhdettaan Moskovaan ja hyötyä sodasta.
INSS:n mukaan Pjongjang on pyrkinyt rakentamaan viime vuosina ”uutta kylmän sodan asetelmaa” yhdessä Venäjän kanssa. Yhdysvaltain vetäytyminen Ukrainasta ei istuisi tähän kuvioon.
– Kun otetaan huomioon sodan kehityssuuntien epävarmuus vaalin jälkeen, päätti Pjongjang sitoa Moskovan nopeasti ulkopoliittiseen strategiaansa jo ennakkoon, INSS:n arviossa todetaan.
Ajatushautomo on tästä huolimatta sitä mieltä, että Pohjois-Korealle on pitkässä juoksussa haittaa Venäjän hyökkäyssodan tukemisesta.
Etelä-Korean entinen Venäjän-suurlähettiläs ja nykyinen kansanedustaja Wi Sung-lac sanoo taas Korea Heraldille, ettei kyse ole ”lainkaan hassummasta diilistä” Pohjois-Korealle.
Etelä-Korean tiedustelupalvelu kertoi viime viikolla maan parlamentin tiedusteluvaliokunnalle, että jokaiselle sotaan lähtevälle pohjoiskorealaiselle sotilaalle maksetaan vajaan 2 000 euron suuruista kuukausipalkkaa. 10 000 sotilaan joukko kerryttää siis vuositasolla Pjongjangin kassaan noin 200 miljoonan euron edestä kipeästi kaivattua ulkomaista valuuttaa. Venäjällä on tiettävästi tämän lisäksi nelisen tuhatta pohjoiskorealaista työntekijää, jotka kaikki saavat noin 750 euron suuruista kuukausipalkkaa.
Valiokunnassa istuvan Win mukaan Venäjä järjestää Pohjois-Korealle myös ruokatukea. Pohjois-Korean oma riisintuotanto on hänen mukaansa noin miljoona tonnia alle sen, mitä maa kuluttaa vuodessa.
– Jos Venäjä tarjoaa 600 000 – 700 000 tonnia riisiä, se on enemmän kuin puolet siitä, mitä vuodessa tarvitaan.
Tiedustelun mukaan Venäjä auttaa Pohjois-Koreaa myös satelliittiteknologian kanssa.
Kaikkein tärkein osa syvenevää suhdetta on kuitenkin turvallisuuspoliittinen. Win mukaan on mahdollista, että Pjongjang saa Venäjän sitoutumaan turvatakuisiin.
– Pohjois-Korea on nyt todistetusti sotinut Venäjän puolesta. Jos Korean niemimaalla syttyy koskaan sota, on Pohjois-Korealla lupa odottaa Venäjän tulevan apuun.
INSS-ajatushautomon entinen johtaja Nam Sung-wook sanoo INSS:n vähättelevän Pohjois-Korean Ukrainan sotaan lähdön merkitystä.
– Pohjois-Korean ja Venäjän yhteistyö tulee kestämään sodan jälkeenkin. He ovat sitoutuneet puolustussopimuksessaan antamaan välitöntä sotilaallista apua, jos kumpi tahansa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Namin mukaan Pohjois-Korea on myös Venäjälle jatkossa hyvä neuvotteluvaltti keskusteluissa Yhdysvaltain kanssa.
– Moskova tulee käyttämään läheisiä suhteitaan Pjongjangiin vipuvartena Washingtonin suuntaan samalla tavalla kuin Peking on aiemmin tehnyt.
