Venäjä esitti ensimmäiset rauhanehdot Ukrainalle jo maaliskuun alussa 2022, alle kaksi viikkoa sen jälkeen, kun oli vyöryttänyt asevoimansa itsenäisen valtion rajojen yli.
Ehdot paljastavat karulla tavalla, miten Venäjän mainostama ”neutraalius” tarkoittaa käytännössä ”neutraloimista”. Ehtojen tavoite oli tehdä Ukrainasta puolustuskyvytön.
Venäläinen tutkivan journalismin yksikkö Sistema sai ehdot haltuunsa ja julkaisi ne yhteistyössä Nastojaštše Vremjan kanssa. Kuusisivuisen asiakirjan aitouden vahvistivat sen kanssa aikoinaan tekemisissä olleet hallinnon edustajat sekä Venäjän että Ukrainan puolelta.
Tällaisia ehtoja se sisälsi:
Ukrainan asevoimien vahvuus supistettaisiin 50 000 sotilaaseen. Tämä olisi tarkoittanut, että Ukrainalle olisi jäänyt vain neljä laivastoalusta, 55 helikopteria ja 300 panssarivaunua. Ukrainan olisi tullut myös sitoutua siihen, ettei se koskaan liity sotilasliitto Natoon eikä sen valtion alueelle koskaan tuotaisi ohjuksia, joiden kantama on pidempi kuin 250 kilometriä.
Asiakirja edellytti myös, että kaikki Ukrainan kansainväliset kumppanit lopettaisivat välittömästi tukensa Ukrainalle.
Ukraina tunnustaisi Donetskin ja Luhanskin nukketasavaltojen itsenäisyyden. Todellisuudessa vuoden 2024 loppupuolella Venäjä ei ole vieläkään saanut näitä alueita kokonaan hallintaansa.
Ukrainan tulisi maksaa Donetskin ja Luhanskin alueiden infrastruktuurin korjaaminen. Tuhoja on syntynyt keväästä 2014 alkaen, kun Venäjä ryhtyi masinoimaan alueilla Venäjä-mielistä liikehdintää, joka tähtäsi teennäiseen itsenäisyyteen. Ukraina vastasi terrorisiminvastaisella operaatiolla.
Venäjä vaati ”rauhanehdoissaan” myös kaikkien pakotteiden purkamista, sekä kansainvälisten että Ukrainan itse asettamien. Venäjästä olisi pitänyt tehdä virallinen kieli ja Moskova patriarkaatin alaisuudessa toimivalle Ukrainan ortodoksikirkolle palauttaa kaikki siltä viedyt omistusoikeudet.
Kaikki sosialistiset ja kommunistiset symbolit ja järjestöt olisi tullut sallia uudelleen. Samalla olisi pitänyt kieltää kaikki ”natsistiset” järjestöt. ”Natsismia glorifioivana” olisi pitänyt kieltää myös esimerkiksi järjestöt, jotka kunnioittavat kommunistihallinnon uhrien muistoa.
Entä mitä Ukraina olisi saanut siitä hyvästä, jos olisi suostunut?
Maaliskuussa 2022 ei oikein mitään; lähinnä sen, että sotatilassa saavutettaisiin tulitauko. Ukraina kuitenkin ryhtyi neuvottelemaan: esimerkiksi huhtikuussa 2022 oltiin pääsemässä sopuun siitä, että Ukraina säilyttäisi kansainvälisesti tunnustetut rajansa, mukaan lukien Krimin niemimaan. Kiistoihin Krimin ja joidenkin toisten alueiden hallinnasta etsittäisiin diplomaattinen ratkaisu.
Ukraina ei suostunut neuvottelemaan ollenkaan kieleen ja kulttuuriin kohdistuvista rajoituksista.
Välillä Venäjän neuvottelijat, etunenässä sen johtaja ja presidentti Vladimir Putinin henkilökohtainen neuvonantaja Vladimir Medinski, kokeilivat sisällyttää sopimukseen ehtoja, jotka olivat Ukrainan neuvottelijoiden näkökulmasta vähintäänkin kummallisia. Yhdessä vaiheessa venäläiset esimerkiksi vaativat, että Ukraina palauttaa Krimin vesihuollon, jonka se oli katkaissut vuonna 2014.
Hankalaksi ratkaistavaksi neuvotteluissa osoittautuivat Ukrainalle annettavat kansainväliset turvatakuut yksityiskohtineen. Myös neuvotteleminen taistelutoimien lopettamisesta osoitti, miten kaukana osapuolet lopulta olivat toisistaan.
Sisteman neuvotteluihin osallistuneet lähteet kuvailivat, miten Venäjän delegaatiota johtanut Vladimir Medinski välillä lähti pois soittamaan puhelun tai puheluita. Ainakin ukrainalaiset pitivät ilmeisenä, että Medinski soitti presidentti Putinille.
Venäläiset neuvottelijat edellyttivät, että Ukrainan sotilaat laskevat aseensa ja palaavat parakkeihinsa. Kun ukrainalaiset edellyttivät venäläisiltä, että Venäjän sotilaat laskevat aseensa ja palaavat omiin asemapaikkoihinsa, luki Medinski ehdotuksen ja näytti yllättyneeltä.
– Tuntuu, kuin Ukrainan joukot seisoisivat Punaisella torilla ja venäläisten pitäisi heiluttaa Kremlistä valkoista lippua, eräs neuvotteluihin osallistuneista kertoi Medinskin sanoneen.
Ukrainalaiset olivat vastanneet, että eivät edellytä venäläisiltä enempää kuin venäläiset edellyttävät heiltä. Mutta osapuolet eivät pystyneet sopimaan edes tulitauosta.
Lopulta, huhtikuussa 2022 Ukrainan neuvottelijat ilmoittivat venäläisille, että eivät voi periaatteesta enää jatkaa neuvottelemista. Ajatushautomo Carnegie Endowment for Peacen tutkija Eric Ciaramella kommentoi Nastojaštše Vremjalle, että on erikoista, että Ukraina edes suostui neuvottelemaan venäläisten kanssa venäläisten aloitteesta ja venäläisten laatimien ehtojen pohjalta.
