Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) arvioi, ettei Suomen tarvitse olla huolissaan muutoksista maiden välisiin suhteisiin liittyen Yhdysvaltojen presidentinvaihdokseen. Verkkouutiset haastatteli Jukka Kopraa juuri, kun Donald Trumpin valinta maan uudeksi presidentiksi oli varmistumassa.
– Meillä on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja teemme yhteistyötä jatkossakin. Ei tämä Suomen ulkopoliittista linjaa tai Suomen suhtautumista Yhdysvaltoihin muuta millään tavoin, Korpa kommentoi tilannetta puhelimitse Brysselistä, jossa hän oli juuri hotellin aamiaisella. Kopran johtama puolustusvaliokunta on paraikaa kahden päivän tutustumismatkalla Brysselissä.
– Uskon, etttä Suomen tapa olla Naton jäsenmaa ja eurooppalaisessa mittakaavassa vahva kyky puolustaa sotilaallisesti omaa maata, tämä on seikka, jota nyt valittava presidentti arvostaa, kun tulkitsen hänen aiempia lausuntojaan. Siinä mielessä lähtötilanne on hyvä ja ainakaan senkaltaista kiveä kengässä ei pitäisi olla Trumpin tulevan hallinnon kanssa. Uskoisin päinvastoin, että he kokevat, että Suomen kanssa on helppo puolustus- ja turvallisuusasioista keskustella myös jatkossa, hän jatkaa.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja uskoo, että Trumpin intresseissä on pitää tiukasti kiinni myös Yhdysvaltojen solmimista lukuisista kahdenvälisistä, kansainvälisistä sopimuksista. Esimerkkinä näistä on vaikkapa Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-puolustusyhteistyösopimus.
– Sehän on meille todella tärkeä, mutta niin se on myös Yhdysvalloille. Heillä on olemassa paljon kahdenvälisiä, kansainvälisiä turvallisuuteen liittyviä sopimuksia. En usko, että diilintekijä Trump lähtisi tällaista hyvää sopimusrakennelmaa ja järjestelmää purkamaan tai vauriottamaan. Päinvastoin uskon, että hän näkee sen arvon myös Yhdysvaltojen etujen ajajana.
Puolustusvaliokunta vieraili eilen Naton Euroopan joukkojen päämajassa SHAPEssa. Tänään oli tarkoitus viettää koko päivä Naton päämajassa Brysselissä.
– Saamme erilaisia, operatiivisia, strategisia katsauksia ja hankimme tietoa Naton päätöksentekoon liittyen, kertoi Kopra.
Brysselin tapaamisissa on tarkoitus keskustella Suomen asemasta liittokunnan uutena jäsenmaana, Naton puolustussuunnitteluprosessista sekä Ukrainan sodasta ja Venäjästä.
Yhdysvaltojen presidentinvaalit ei ole varsinainen keskustelunaihe, mutta ”onhan se nyt ihan selvä, että tätä tullaan sivuamaan”, valiokunnan puheenjohtaja toteaa.
Miten arvioisit itse Trumpin tulevan suhtautumaan Natoon?
– Uskon, että hän tulee asettamaan Naton jäsenille nykyistä tiukempia vaatimuksia jäsenyyden velvoitteiden toteuttamiseksi, mutta samaan hengenvetoon olen vakuuttunut siitä, että näin myös Kamala Harris olisi tullut tekemään.
– Naton suorituskykyjen uskottava lisääminen kohdistuu erityisesti niihin Euroopan maihin, jotka eivät täytä sitä kahden prosentin velvoitetta (puolustusrahojen osuus bkt:sta). Samalla ennustan, että velvoite tulee merkitävästi nousemaan lähivuosina, ellei jo ensi kesänä pidettävässä Haagin huippukokouksessa. Voi olla, että siellä ryhdytään puhumaan olennaisesti suuremmasta prosenttiluvusta suhteessa bkt:hen.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja toivoo Yhdysvaltojen tulevan presidentin kiinnittävän prosenttiosuuksien lisäksi huomiota myös todellisiin suorituskykyihin. Siihen, mitä rahoilla käytännössä saadaan.
– Ettei tuijoteta vaan prosentteja vaan tehdään oikeasti asioita, joilla on hyötyä liittouman puolustukselle.
Kopra ei usko Trumpin kääntävän selkäänsä Natolle ja jos intresseissä on patistaa eurooppalaisia maita, ”Suomella ei ole mitään hätää”.
– Me olemme tässä tarkastelussa kärkiporukassa Natossa. Nyt on pidettävä vain huolta siitä, että näin on jatkossakin.
Kopran mukaan Naton piiristä jaetaan myös laajalti käsitys siitä, että Yhdysvaltojen mielestä ”eurooppalaisen Naton” pitäisi olla nykyistä omavaraisempi ja vahvempi.
