Yhdysvaltain talous kestää neljä vuotta vuoristorataa, mutta presidentti Donald Trumpin voiton suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Kotamäki toteaa tiedotteessa, että laittoman maahanmuuton kitkemisen ohella talous oli Trumpin keskeinen vaaliteema, ja hän vetosi äänestäjiin ongelmien ratkaisijana.
− Yhdysvaltain taloudella on mennyt kaikilla mittareilla todella hyvin Joe Bidenin presidenttikaudella, mutta jostain syystä tämä viesti ei ole läpäissyt yhteiskuntaa. Trump nähdään talousmiehenä, vaikka hänellä ei vaikuta olevan selkeää ideologista pohjaa, mikä tekee myös hänen talouspolitiikastaan poukkoilevaa, Kotamäki sanoo.
− Tullit Kiinalle sekä geopoliittisista syistä että oman teollisuuden tukemiseksi ovat yksi asia, mutta taloudellisten liittolaismaiden, kuten EU:n, ampuminen jalkaan vaikuttaa älyttömältä. EU:n olisi pakko vastata Trumpin toimiin vastatulleilla, mikä lopulta aiheuttaisi tappioita molemmille osapuolille. Myös yhdysvaltalaiset kuluttajat kärsisivät tällaisen inflatorisen politiikan seurauksista, Kotamäki jatkaa.
Trumpin retoriikasta ei kuitenkaan seuraa, että kaikki Trumpin mainitsemat toimet toteutetaan. Kotamäen mukaan on myös mahdollista, että Trumpin avaukset ovat valmistautumista jonkinlaiseen maidenväliseen neuvotteluun.
− Kenties EU ja Yhdysvallat pääsisivät sopimukseen, minkä seurauksena tuontitulleja ei edellä mainitussa mittakaavassa tulisi. ”Diili” ei välttämättä olisi kuitenkaan Euroopalle suotuisa. Varsinkin nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä liittolaismaiden tulisi ennen kaikkea tiivistää taloudellista yhteistyötä eikä luoda uusia jakolinjoja.
– Olennaista on kuitenkin muistaa, että vaalitulosta kunnioitetaan ja sen kanssa eletään. Paljon on pelissä ja riskit ovat siten suuret, joten Euroopassakin kannattaa toivoa parasta, mutta pelätä pahinta myös toimenpiteiden tasolla. Parhaimmillaan tilanne haastaa Eurooppaa ja myös Suomea vahvistamaan oman taloutensa kasvuelementtejä.
Yhdysvaltalaislaskelmien mukaan Trumpin ajama talouspolitiikka kasvattaisi voimakkaasti Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämää ja aiheuttaisi jopa biljoonien dollarien lisävelan seuraavan 10 vuoden aikana. Laajemmin tarkasteltuna myös Yhdysvalloissa julkisen talouden tasapainottaminen on osoittautunut vaikeaksi.
Kotamäen mukaan Yhdysvaltain talous on kuitenkin vahva ja se todennäköisesti kestäisi ”Trump-shokin”.
Kotamäen mukaan suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan. Erityisesti Yhdysvaltain tuki Ukrainalle herättää kysymysmerkkejä.
− Yhdysvaltojen instituutiot ovat vahvoja, mutta porsaanreiän löytyessä Trump saattaisi hyvinkin käyttää sellaisen hyväkseen. Capitol Hillin tapahtumat tammikuussa 2021 olivat pelottava esimerkki.
− Trumpin mukaan hän pystyisi lopettamaan Ukrainan sodan vuorokaudessa. Tähän ei usko kukaan, mutta neuvottelupöytään hän saattaisi Ukrainan pystyä pakottamaan. Iso globaalin tason riski on, että Trumpin toiminta palkitsisi Venäjän presidentti Putinin hyökkäyksestä Ukrainaan. Toisin sanoin Venäjä saisi rauhansopimuksessa alueita, jotka se on aseellisella hyökkäyksellä Ukrainalta vallannut. Tämä lähettäisi pelottavan signaalin maailman maille ja saattaisi tietää toisen maailmansodan jälkeisen USA-vetoisen rauhanajan, Pax Americanan, loppua – ainakin väliaikaisesti, Kotamäki arvioi.
USA oli Suomen tärkein tavaravientimaa 2023
Suomen Yrittäjien ekonomistin Roope Ohlsbomin Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi lisää epävarmuutta, mutta moni asia pysynee ennallaan.
– Suomen vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut selvästi viime vuosina, ja vuonna 2023 Yhdysvallat oli Suomen tärkein yksittäinen tavaravientimaa, Ohlsbom toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa Trumpin valinnalla on merkittäviä ja osin myös ennalta-arvaamattomia kauppapoliittisia vaikutuksia.
– EU:n yhtenäisyys ja sen johdolla käytävien kauppapoliittisten neuvotteluiden tärkeys korostuvat entisestään Trumpin valinnan myötä. Jos neuvotteluissa ei onnistuta, Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi pahimmillaan vaikeutua merkittävästi.
Trumpin valinta tarkoittaa voimakasta muutosta varsinkin Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa sekä riskiä horisontaalisista, kaiken kattavista tariffeista. Myös kongressin kokoonpano vaikuttaa merkittävästi Yhdysvaltain Kiina-politiikkaan.
– Jatkossa Yhdysvallat voi olla Kiinan suhteen vielä aiempaakin tiukempi, jos amerikkalaisten työpaikkojen tai maan geopoliittisten intressien koetaan olevan uhattuna. Toisaalta voi olla, että korkeilla tulleilla uhkailun tarkoituksena on pitää Kiina varpaillaan paremman neuvotteluaseman toivossa. Ei ole lainkaan mahdotonta, että kovista vaalipuheista huolimatta Yhdysvallat ja Kiina päätyisivät jonkinlaiseen molempien riskejä minimoivaan kauppapoliittiseen aikalisään, arvioi Ohlsbom.
Kauppapolitiikkaa suurempia vaikutuksia on odotettavissa turvallisuuspolitiikassa. Trumpin myötä kasvava globaali epävarmuus voi Ohlsbomin mukaan myös lisätä Suomen maariskiä.
– Jos USA:n antamat turvatakuut kyseenalaistettaisiin, sijoittajat voivat katsoa karttaa ja miettiä, ovatko heidän pitkän aikavälin sijoituksensa turvassa Suomessa, pohtii Ohlsbom.
Hän muistuttaa, että moni asia pysyy myös ennallaan. Yhdysvalloissa huomio säilynee kotimarkkinataloudessa sekä maan teollisten tuotantoketjujen ja kriittisten toimialojen tukemisessa.
– Toisin sanoen protektionistinen teollisuuspolitiikka saa joka tapauksessa jatkokauden. Samoin geopolitiikka on jatkossakin päätöksenteon keskiössä, ja turvallisuuspolitiikalla pyritään edelleen palvelemaan USA:n teollisia ja kauppapoliittisia tavoitteita.
Vaikka Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksella on suuria globaaleja vaikutuksia, niitä usein Ohlsbomin mukaan myös yliarvioidaan.
– Euroopan viime vuosien vaalien perusteella suuresta vaalikohinasta ja vastakkainasettelusta huolimatta populistisetkin hallitukset ovat useimmiten asemoituneet lopulta käytännön politiikassaan odotettua keskemmälle, hän toteaa.
