Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo seuranneensa Yhdysvaltain presidentinvaalia jännityksellä. Republikaanien Donald Trumpin voitto ei kuitenkaan tullut yllätyksenä.

– Hallitus ja Suomi ovat varautuneet siihen, että kumpi tahansa voittaa niin toimeen tullaan ja työt jatkuvat, Orpo sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

Vaikka Trumpiin liittyykin paljon demokraattiehdokas Kamala Harrisia enemmän kysymysmerkkejä siitä, millä tavalla Yhdysvaltojen politiikka tulee muuttumaan, ei pääministeri ole tuloksesta huolissaan.

– Ensinnäkin Suomella on erittäin vahva kahdenvälinen suhde Yhdysvaltoihin, joka on vahvistunut tietenkin Naton myötä. On myös DCA-sopimus. On paljon kauppaa ja yhteyksiä.

– Suomi ja suomalaiset ovat pitkään pitäneet yhteyttä myöskin republikaaneihin ja Trumpin lähipiirissäkin oleviin ihmisiin. Ajattelisin, että meillä on suhteet kunnossa sinne päin.

Euroopan on kannettava vastuuta

Donald Trumpin vaalivoitto on kirvoittanut varoituksia suurista ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikan muutoksista.

Petteri Orpo muistuttaa, että vaikka Amerikka ensin -linja esiintyykin Trumpin ajattelussa vahvasti, on Eurooppa Yhdysvaltain merkittävin liittolainen ja tärkein kauppakumppani.

Dramaattisia muutoksia tällä saralla ei Orpon mukaan ole todennäköisesti tulossa. Euroopan olisi kuitenkin hänen mielestään otettava nykyistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja myös Ukrainan tukemisesta.

– Olen puhunut tästä jo pitkään. On selvää, että Euroopan on otettava isompi vastuu. Riippumatta vaalituloksesta on selvää, että Yhdysvaltain turvallisuusintressit painottuvat Tyynenmeren suunnalle. Trump tulee varmasti vahvistamaan tätä kehitystä.

Pääministeri muistuttaa, että Donald Trump nosti jo ensimmäisen presidenttikautensa aikana toistuvasti esiin Euroopan maiden oman vastuun lisäämisen puolustuksessa.

– Meillehän sinänsä käy tämä politiikka. Me olemme täyttäneet Nato-velvoitteemme ja hoitaneet oman puolustuksemme. Olisi Suomen ja Euroopan turvallisuuden etu, jos kaikki Nato-maat tekisivät oman osansa.

Esimerkiksi europarlamentaarikko (kok.) ja Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja Mika Aaltola on jo väläyttänyt, että Suomen tulisi reivata puolustusmäärärahojen taso kolmeen prosenttiin bkt:sta ja ajaa tätä myös Natossa.

Petteri Orpon mukaan nykyinen turvallisuustilanne ja Venäjän uhka voivatkin johtaa siihen, että tarpeet korkeammille puolustusmenoille kasvavat.

Euroopalla on ikkuna

Yhdysvaltain vaalit osuivat Petteri Orpon mukaan Euroopan päätöksenteon kannalta hyvään hetkeen.

– Hyvä asia on se, että me olemme parhaillaan muodostamassa uutta Euroopan komissiota, tekemässä uutta ohjelmaa ja valmistelemassa tulevaa rahoituskehyskautta. Tähän sattuu Euroopan ikkuna, jossa voimme muutaa linjaamme.

Petteri Orpon mukaan Yhdysvaltain vaalitulos vahvistaa entisestään käsitystä siitä, että turvallisuuteen, puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen on panostettava Euroopassa nykyistä enemmän. Nyt tähän on myös ikkuna.

Petteri Orpo toppuuttelee huolia siitä, että Yhdysvallat olisi Trumpin johdolla vetäytymässä oitis Ukrainan tukemisesta.

– En halua uskoa tässäkään dramaattiseen muutokseen, jossa Yhdysvallat vain yhtäkkiä lähtisi kokonaan pois – tuskin se on mahdollistakaan.

Donald Trump on antanut ymmärtää useaan otteeseen lähtevänsä tavoittelemaan nopeasti rauhansopimusta Ukrainaan.

– Kaikki ponnistelut rauhan eteen ovat tietenkin tuettavia asioita. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä Ukrainan pään yli. Sen on oltava rauha, jonka Ukraina voi hyväksyä, pääministeri sanoo.

Ukrainan lisäksi toinen keskeinen Donald Trumpin tulevaan hallintoon liittyvä huoli koskee tariffeja.

Petteri Orpo huomauttaa, ettei Yhdysvallat ole juuri muuttanut kauppapoliittista linjaansa tai suhtautumistaan monikansallisiin järjestöihin aiemmasta presidentti Joe Bidenin kaudella.

– En usko, että muuttaa nytkään. Voi olla, että Amerikka ensin -ajattelu tulee Trumpilla kauppapolitiikassa vastaan, mutta minusta hyvä viisaus olisi, että protektionismiin ei kannata vastata protektionismilla. Ollaan me Euroopassa vapaan kaupan ja monenkeskisen maailmanjärjestyksen vahvoja puolustajia.