Valtio on maksanut tänä vuonna jo 342 000 euroa korvauksia viivästyneistä oikeudenkäynneistä. Asiasta kertoo Yle.
Korvauksia on maksettu lokakuun loppuun mennessä yli 100 000 euroa enemmän kuin koko viime vuoden aikana.
Valtiolta voi hakea korvausta oikeudenkäynnin tarpeettomasta viivästymisestä. Korvausta on ollut mahdollista saada vuodesta 2010 lähtien. Korvausten määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
Mitä sitten voidaan pitää kohtuullisena aikana asian käsittelylle? Valtiokonttorin lakimiehen Suvi Karhun mukaan lähtökohtana on se, että yksi taho ei käsittele samaa asiaa vuotta kauempaa.
– Esimerkiksi rikosjutussa esitutkinta pitäisi saada hoidettua vuodessa, samoin syyteharkinta, eikä käräjäoikeudessakaan saisi mennä vuotta kauempaa, Karhu selventää Ylelle.
Rikosasian käsittelyn viivästyminen ei ole mitenkään poikkeuksellista. Etenkin poliisilla on ollut vaikeuksia suoriutua esitutkinnoista kohtuullisessa ajassa. Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti asiaan huomiota vuonna 2022, sillä viivästyneet esitutkinnat ovat yleinen kantelun aihe. Oikeusasiamies piti tilannetta huolestuttavana, sillä viivästynyt esitutkinta voi johtaa epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhenemiseen jo esitutkinta-aikana ja sitä kautta heikentää kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään sekä poliisiin.
Hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä voidaan maksaa kaikille osapuolille. Viivästyskorvauksen maksaa valtiokonttori tuomioistuimen päätöksellä. Laissa määritelty hyvityssumma on 1 500 euroa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on viivästynyt viranomaisesta johtuvasta syystä. Karhun mukaan erityisistä syistä korvausta voidaan myös korottaa.
Viivästyskorvausta on haettava aina erikseen eli sitä ei myönnetä automaattisesti, vaikka asian käsittely olisikin viivästynyt.