Donald Trump on luvannut lopettaa sodan Ukrainassa. Vasta valitun presidentin on virkaan astuttuaan päätettävä, miten. Trumpin ulkopoliittiset neuvonantajat ovat valmistelleet erilaisia versioita suunnitelmaksi, The Wall Street Journal kertoo.
Ehdotukset tekevät selvän pesäeron presidentti Joe Bidenin lähestymistapaan, jossa Kiova päättää milloin rauhanneuvottelut voivat alkaa.
Sen sijaan ehdotukset linjaavat yhdenmukaisesti, että etulinja pitäisi jäädyttää nykysijoilleen ja Ukrainan pitäisi toistaiseksi luopua pyrkimyksestään päästä Natoon. Etulinjan jäädyttäminen tarkoittaisi, että Venäjän haltuun jää Ukrainasta noin 20 prosenttia.
WSJ:n mukaan republikaanipoliitikot Trumpin sisäpiirissä voivat ajaa toisistaan hieman poikkeavia linjoja. Perinteisempi siipi ei ehkä haluaisi antaa Moskovalle merkittävää voittoa, kun taas toiset priorisoisivat Trumpin toivetta päättää sota mahdollisimman nopeasti, vaikka sitten Kiovan suurtenkin myönnytysten kustannuksella.
Yksi Trumpin siirtymävaiheen kanslian ideoista, jota ei ole kerrottu aiemmin julkisuuteen, sisältää määritelmän, että Ukrainan pitäisi sitoutua lykkäämään Nato-jäsenyyttään ainakin 20 vuodella.
Vastavuoroisesti Yhdysvallat ”pumppaisi Ukrainan täyteen aseita”, jotta Venäjän uusi hyökkäys estettäisiin, kertovat sisäpiirilähteet WSJ:lle.
Suunnitelmassa etulinja lukittaisiin käytännössä paikoilleen ja molemmat osapuolet sopisivat liki 1300 kilometrin demilitarisoidusta vyöhykkeestä. Se, mikä taho tätä aluetta valvoisi, ei ole selvillä. Erään neuvonantajan mukaan rauhanturvaaminen ei kuitenkaan tapahtuisi amerikkalaisilla joukoilla, eikä myöskään USA:n tukemilla kansainvälisillä joukoilla, kuten YK-joukoilla.
– Voimme osallistua koulutukseen ja muuhun tukeen, mutta aseen piippu tulee olemaan eurooppalainen, havainnollisti asiaa Trump-tiimin jäsen.
– Emme lähetä amerikkalaisia miehiä ja naisia ylläpitämään rauhaa Ukrainassa, emmekä maksa siitä. Puolalaiset, saksalaiset, britit ja ranskalaiset saavat tehdä sen.
Osin ehdotus heijastelee tulevan varapresidentin J.D. Vancen lausuntoa syyskuussa, jolloin hän sanoi, että ratkaisu Ukrainassa voisi tarkoittaa demilitarisoitua vyöhykettä, joka on ”raskaasti linnoitettu, niin että venäläiset eivät pääse jälleen miehittämään”.
Venäjä, Vancen mukaan, saisi pitää alueet, jotka se on vallannut, sekä lupauksen Ukrainan ”neutraliteetista”, johon kuuluu puolustusliitoista ulosjääminen.
Trumpille tämän ensimmäisellä kaudella työskennelleet Keith Kellogg and Fred Fleitz esittelivät aiemmin tänä vuonna Trumpille hahmotelmaa, jossa Ukrainalle ei annettaisi aseita niin kauan, kunnes se suostuu neuvotteluihin Venäjän kanssa. Ukraina voisi yhä yrittää saada takaisin menettämiään alueita, mutta suunnitelman mukaan tämä tapahtuisi vain diplomaattista tietä.
Se, mitä strategioita – osin, kokonaan tai lainkaan – Trump tulee käyttämään, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa pelinavaus Ukrainan ja Venäjän neuvotteluiden aloittamiseksi, varsinaisesta ratkaisusta puhumattakaan, tulee WSJ:n mukaan kohtaamaan monta mutkaa.
Ukrainan ja Venäjän päämäärät ovat totaalisen erilaiset, eikä kummallakaan ole aietta niistä joustaa. Kreml on osoittanut eskalaatiohaluja tekemällä hybridioperaatioita, kuten sabotaasia Euroopassa, sekä todennut ex-presidentin suulla viimeksi eilen, ettei ”erityisoperaation” tavoite ole muuttunut mihinkään.
WSJ siteeraa myös ulkoministeri Elina Valtosta viitaten siihen, että Nato-kumppaneilta on luvassa tiukkaa vastustusta Ukrainan rauhaan pakottamiselle. Valtonen sanoi WSJ:n mukaan, ettei ole nähnyt Trumpin tiimin täsmennettyjä ehdotuksia Ukrainaan liittyen.
– Mitään neuvotteluja ei kuitenkaan pidä olla ilman, että Ukraina lähtee neuvotteluihin omilla ehdoillaan, Valtonen totesi.
