Työperusteisen maahanmuuton kasvu on taittunut, mutta historiallisesti hakemusmäärät ovat yhä korkeammalla tasolla kuin koronaa edeltävinä vuosina. Kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat puolestaan kasvussa, selviää Maahanmuuttoviraston Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta.
Katsaus selvittää Suomeen muuttavien jätettyjä lupahakemuksia tammi-syyskuulta 2024.
Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia on jätetty tammi-syyskuussa yhteensä 12498, joka on viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Suurimpia työperusteisen maahanmuuton hakijakansalaisuuksia ovat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam.
Hakemusmäärien lasku suhteessa viime vuoteen johtuu erityisesti työntekijän oleskelulupahakemusmäärien laskusta. Yleisimmän työperusteisen oleskeluluvan, eli työntekijän oleskeluluvan hakemusten määrä laskenut noin kahdeksan prosenttia viime vuodesta luonnonmarjanpoimijoiden hakemuksista huolimatta.
Luonnonmarjanpoimijat ovat tänä vuonna olleet ensimmäistä kertaa oleskelulupien piirissä, mikä on myös nostanut thaimaalaisten ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrää.
Monien muiden kansalaisuuksien osalta lasku on ollut huomattavaa, esimerkiksi filippiiniläisten hakemusmäärä on laskenut kolmanneksella.
– Työntekijän oleskeluluvan hakemusmäärän laskun taustalla ovat todennäköisesti yleinen taloustilanne sekä sote- ja rakennusalan kansainvälisten rekrytointien väheneminen. Tämä näkyy erityisesti rakennustyöntekijöiden hakemuksissa, kertoo tiedotteessa tietopalvelupäällikkö Arto Niemi.
Myös työperusteinen EU-kansalaisten maahanmuutto on laskussa. Tämän vuoden tammi-syyskuussa oli haettu 2 216 työn perusteella tehtävää EU-rekisteröintiä. Määrä on tippunut noin viidenneksellä viime vuodesta.
– Rakennusalan tilanne vaikuttaa todennäköisesti myös tähän, laskua on esimerkiksi virolaisten EU-rekisteröinneissä, kertoo Niemi.
Erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemuksia on jätetty tammi-syyskuussa vain 978 eli 24 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Jos hakemusmäärä pysyy tasaisena, koko vuoden toteuma olisi noin 1200 hakemusta.
Tämä olisi alhaisin määrä viiteen vuoteen lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin koronapandemia laski hakemusmääriä.
– Erityisasiantuntijoiden hakemusmääriä laskee yleinen taloustilanne, kova globaali kilpailu kansainvälisistä osaajista ja Venäjän kansalaisten poikkeuksellisen matala hakemusmäärä. Venäläiset erityisasiantuntijat ovat jättäneet tämän vuoden tammi-syyskuussa vain 54 hakemusta, samaan aikaan viime vuonna he olivat jättäneet 228 hakemusta, kertoo Niemi.
Kansainvälisten opiskelijoiden hakemusmäärä on yhä korkea, yhteensä 11749. Kasvua on yhdeksän prosenttia viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna. Suomeen opiskelemaan haetaan erityisesti Aasiasta. Suurimmat hakijamaat ovat Bangladesh, Nepal, Intia.
– Nepalin kansalaisten hakemusmäärä on melkein tuplaantunut viime vuodesta, kun taas Venäjän kansalaisten hakemusmäärä laskenut myös opiskelijoiden oleskeluluvissa. Vaihto-opiskelijoiden määrässä havaittavissa maltillista kasvua koronapandemian jälkeen, Niemi taustoittaa.
Viime vuonna työn tai opiskelun perusteella jätettyihin oleskelulupahakemuksiin myönteisen päätöksen sai 89 prosenttia hakijoista.
Maahanmuuttovirasto arvioi että, vuonna 2025 jätetään yhteensä noin 46000 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, joista 32000 on työ- ja opiskeluperusteisia ja loput suojeluperusteisia.
Viraston tulevaisuusarviot koskevat ainoastaan ensimmäisten jätettyjen työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten sekä tilapäisen suojelun ja kansainvälisen suojelun hakemusten määrää, ei esimerkiksi myönnettävien lupien määrää. Näiden lisäksi jätetään myös esimerkiksi perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia, EU-kansalaisten rekisteröintihakemuksia sekä Suomessa jo olevien jatkolupahakemuksia.
Maahanmuuttoviraston ennakointityö on jatkuvaa ja perustuu ajankohtaiseen tilannekuvaan. Hakemusmääräarvioiden muodostamisessa hyödynnetään tilastotietoa sekä laadullista asiantuntijatietoa.
Tulevien vuosien hakemusmääräarvioiden muodostamiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten Suomen talouden kehitys ja sen vaikutus työperäiseen maahanmuuttoon sekä Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaisuuden määrä.
